Kaavakartta Kaavamääräykset

RAUTALAMMIN KUNTA
KERKONKOSKEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOSOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2000 PÄIVÄTTYÄ OSAYLEISKAAVAKARTTAA, JOTA ON TARKISTETTU 1.3.2001.

1 LÄHTÖTIEDOT
1.1 Suunnittelu- ja karttatilanne
1.2 Maanomistus
1.3 Väestö, palvelut ja työpaikat
1.4 Rakennettu ympäristö
1.5 Luonnonympäristö
1.6 Erityispiirteet ja suojelukohteet
2 TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET
2.1 Tavoitteet
2.2 Asumisen ja työpaikka-alueiden aluetarpeen ennakointi
3 OSAYLEISKAAVA
3.1 Osayleiskaavan yleiskuvaus
3.2 Maanomistus
3.3 Kokonaismitoitus
3.4 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut
3.4.1 Rakentamisalueet
3.4.2 Virkistysalueet ja -reitit
3.4.3 Muut alueet
3.5 Liikenne
3.6 Yhdyskuntatekninen huolto
3.6.1 Vesihuolto ja viemäröinti
3.6.2 Jätehuolto
3.7 Erityispiirteet ja suojelukohteet
4 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
4.1 Ympäristövaikutukset
4.2 Yhdyskuntavaikutukset
4.3 Taloudelliset vaikutukset
5 TOTEUTTAMINEN
6 SUUNNITTELUVAIHEET


RAUTALAMMIN KUNTA
KERKONKOSKEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2000 PÄIVÄTTYÄ OSAYLEISKAAVAKARTTAA, JOTA ON TARKISTETTU 1.3.2001.

Alueen määrittely ja sijainti

Kerkonkosken kylä sijaitsee Rautalammin kunnan pohjoisosassa Kiesimän ja Niiniveden välisen vesistöosan rannalla. Rautalammin kirkonkylälle on matkaa 20 km.

LÄHTÖTIEDOT

Suunnittelu- ja karttatilanne

Sisä-Savon seutukaavassa, joka on vahvistettu 21.6.2000, ovat seuraavat yleiskaava-aluetta koskevat seutukaavavaraukset:

AT 33.050 Kerkonkosken kyläalue

Suositus: Kylän alueelle tulee laatia kulttuuriympäristön

Hoito-ohjelma

LU 33.923 Kerkonkosken ylä- ja alapuoliset käsittelyalueet, uiton

toimipaikka

LU 33.924 Rokkalanniemen uittolaitteet

LV 33.902 Kerkonkosken kotisatama, vieraslaituri

SR 33.606 Kerkonkosken seurojentalo

SR 33.607 Kerkonkosken ala-aste

Seututiet Maantiet 543 ja 545

Yhdystiet Paikallistiet 16085 ja 16087

Ulkoilureitti

Vene- ja laivaväylät

Ote Sisä-Savon seutukaavasta on liitteenä 1.

Kerkonkosken osayleiskaava on hyväksytty Rautalammin kunnanvaltuustossa 19.12.1984 (liite 2). Osayleiskaavaa täydensi uusille asuntoryhmille laaditut havaintokuvat.

Kunnan ostamalle Maukosenselkämän alueelle kanava-alueen Kiesimän puoleisessa päässä kanavan etelärannalla on laadittu palstoitussuunnitelma (Rautalammin kunta 1989), jonka perusteella alueen toteuttaminen on käynnistynyt.

Alueella on voimassa Rautalammin kunnan rakennusjärjestys, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.10.1991.

Alueelta on käytettävissä rakennuskaavan pohjakartta-aineisto vuodelta 1982 mittakaavassa 1:5000 ja 1:2000.

Kerkonkoskelta on myös käytettävissä kiinteistörajatiedoilla täydennetty peruskartta mittakaavassa 1 : 10000.

Kerkonkosken kyläsuunnitelma valmistui 1999. Kyläsuunnitelma sisältää kylän vahvuuksiin perustuvan kehittämissuunnitelman ja toimenpideohjelman.

Kerkonkosken maisemahoidon suunnitelma valmistui myös 1999 (Pekka Ilen, Pohjois-Savon maaseutukeskus). Suunnitelma sisälsi kylämaiseman hoitosuunnitelman ja yksittäisten tilojen pihasuunnitelmia.

Rautalammin Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, jonka on tehnyt Teija Ahola Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta, on valmistunut heinäkuussa 2000. Hoitosuunnitelma on osa "Kylillä ja kyläpoluilla" -projektia. Hoitosuunnitelma käsittää inventointiosan ja toimenpideosan. Toimenpideosassa on esitetty mm. Kerkonkosken kullekin pienalueelle ympäristönhoitoon ja rakentamiseen liittyvät suositukset.

Maanomistus

Kunta omistaa rakennuskelpoista maata kylän pohjoisosasta ja kylän länsiosasta kanavan etelärannalta. Molemmille alueille on laadittu palstoitussuunnitelmat ja alueet ovat jo osittain toteutuneet. Kanavan varsialueet ovat valtion omistuksessa. Pääosa alueesta on kuitenkin yksityisomistuksessa.

Maanomistus ilmenee liitteestä 3.

Väestö, palvelut ja työpaikat

Suunnittelualueella on noin 150 asukasta, jotka jakautuvat tasaisesti kanavan molemmin puolin. Kylän vaikutusalueen väestömäärä on noin 600 asukasta.

Suunnittelualueella on noin 25 ympärivuotista työpaikkaa pääosin palveluelinkeinossa. Lisäksi on muutamia osavuotisia työpaikkoja kanavalla, matkailuyrityksissä ja liikuntapaikkojen hoidossa.

Kerkonkosken kylän palveluvarustus on verrattain hyvä. Yksityisiä palveluita kylällä on kaksi kauppaa, pankki, asiamiesposti, majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoava Myllyn Majatalo, baari, parturi-kampaamo ja kesäaikana kioski – lohenongintayritys venesatamassa, jossa on myös polttoaineen jakelupiste. Julkisia palveluita on ala-asteen koulu ( 3 - sarjainen), neuvola, kansalaisopiston toimintapiste, pallokenttä, uimaranta, vierasvenesatama ja valaistu kuntolatu.

Rakennettu ympäristö

Kylän maankäyttöä hallitsee alueen kahtia jakava Kerkonkosken kanava. Kanavan kautta kuljetaan puutavaraa nippuina ja pienproomuilla. Kanavan sulut on automatisoitu ja käyttö tapahtuu itsepalveluna. Kanavan varsialueet sulkujen läheisyydessä ovat hyvin hoidettuja. Kylän rakentaminen on perinteisesti tukeutunut kanavaan ja sen poikki kulkevaan vanhaan kylänraittiin. Kanavan sulkujen molemmin puolin sijoittuvat lähes kaikki yksityiset palvelut. Vanhaan rakenteeseen on sijoittunut jonkin verran uudisrakentamista mm. vanhusten rivitaloryhmä kanavan pohjoisrannalle.

Uutta pientaloasutusta on sijoittunut vanhan raitin varteen kylän keskustan pohjoispuolelle ja kanavan eteläpuolelle Maukosenselkämän alueelle Pakarilaan johtavan paikallistien ja kanavan välissä. Kanavan pohjoispuolelle kylän keskustassa on toimiva maatila, jonka avoimilla peltoalueilla on suuri maisemallinen merkitys.

Kanava-alueen Niiniveden puoleisessa päässä on venesatama, joka on sekä koti- että vierassatama. Satamaan johtavan tienvarressa on pienimuotoinen matkailuyritys, joka tarjoaa palveluja myös veneilijöille. Kanavan Kiesimän puoleisessa päässä on kylän uusi uimaranta ja toinen kotisatama. Samalla ranta-alueella on myös valaistu kuntolatu.

Kerkonkosken kyläalueen tiestön rungon muodostavat maantiet 543 (Rautalampi - Kerkonkoski) 545 (Suonenjoki - Vesanto), paikallistiet 16085 (Kerkonkoski - Pakarila) ja 16087 (Kerkonkoski - Kiesimä) sekä vanha kylänraitti. Maantiet rajaavat varsin selvästi rakennettuja alueita. Maanteiden risteyksen eteläpuolelle jää ala-asteen koulu.

Kerkonkosken maankäyttö ilmenee liitekartasta 4.

Kerkonkosken kylälle on rakennettu keskitetty vesijohto- ja viemäriverkosto. Jätevedet käsitellään vuonna 1993 rakennetussa biologis- kemiallisessa puhdistamossa, jonka mitoitusarvo AVL on 210 . Puhdistamon kapasiteetista on tällä hetkellä käytössä noin 60 %. Vesihuolto on esitetty liitekartassa 5.

Luonnonympäristö

Kerkonkosken maiseman kohokohdan muodostaa hyvin hoidettu kanava-alue istuksineen ja merkittävine puustoineen. Erityisesti kanavan suulla Niiniveden rannalla oleva saari ja sen pohjoispuolinen Kerkonkosken vanha jokiuoma muodostavat maisemallisen kokonaisuuden. Myös kyläkuvan kannalta merkittävät rakennukset sijoittuvat kanavan ympäristöön. Kanavan varren puustosta mainittakoon maamerkin kaltainen komea kuusi sulkujen eteläpuolella.

Maisemallisesti merkittäviä peltoja on kanavan pohjoispuolella Huttulan tilan talouskeskuksen ympärillä. Laajemmat yhtenäiset peltoalueet jatkuvat yleiskaava-alueen koillispuolelle. Kanavan eteläpuolinen alue on sen sijaan suurelta osin kuusivaltaista metsäaluetta. Metsät ovat paikoin esim. Niiniveden ranta-alueella hyvin runsaspuustoisia.

Rautalammin arvokkaista luontokohteista tehdyssä selvityksessä (Jorma Knuutinen 1989) oli Kerkonkosken alueelta mainittu uhanalaisen lapinvesitähden esiintymä. Myöhemmissä maastotarkistuksissa havainto osoittautui vääräksi.

Luonnonympäristöön ja maisemaan liittyviä lähtökohtia on myös esitetty liitekartassa 3.

Kylillä ja kyläpoluilla projektin yhteydessä on inventoitu Kerkonjoensuun perinnemaisemat (Helena Rönkä, 1999). Osayleiskaava-alueelta löytyi Huttulan laidunlepikko vanhan kyläraitin varrelta. Alueella kasvaa iäkkäitä leppiä ja mäntyjä.

Erityispiirteet ja suojelukohteet

Kanava-alue ja Kerkonkosken vanha kylänraitti muodostavat molemmat arvokkaan yhtenäisen miljöökokonaisuuden. Kerkonkoski on mukana myös museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelossa (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museoviraston julkaisu 16, vuosi 1993). Kanava-alue on esimerkki vuosisadan alun kanavarakentamisesta ja kanavan hoitajien asuinympäristöstä. Kerkonkosken kylänraitti on suhteellisen hyvin säilyttänyt vanhan ilmeensä. Kerkonkoskella on myös nähtävissä muistoja alueen vanhasta sahateollisuudesta. Näihin miljöö kokonaisuuksiin sisältyy yksittäisiä arvokkaita rakennuksia.

Rautalammin kunnassa on suoritettu kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi vuosina 1989 –1990 (Teija Ahola). Inventointia on täydennetty 1999-2000 Kyläpoluilla projektin aikana. Inventoinneissa oli mukana useita yksittäisiä kohteita joukossa uudempiakin rakennuksia 1950-luvulta.. Suluissa on inventoinnin kohdenumero. Täydennysinventoinnin numerointi alkaa numerosta 127. Tärkeimmät inventoidut kohteet ovat:

  1. Kerkonmylly, myllymuseo (109.1)
  2. Kerkonkoskella on ollut mylly 1600-luvulta alkaen. Nykyinen mylly on rakennettu 1920-luvulla. Rakennus toimi myllynä vuoteen 1955 saakka ja sen jälkeen kanavaan liittyen TVL:n varastona. 1970- luvun lopulla rakennuksen käyttö- ja hallintaoikeus siirtyi kunnalle ja siinä alkoi toimia myllymuseo. Myllyn vieressä vanhan kylänraitin paikalla on kanavalle vievä palkkisilta, jossa on puukansi.
  3. Kanavasaaren rakennukset (110)
  4. Kanavan suulla Niiniveden saaressa on vanha kanavamiesten asuinrakennus sekä sauna ja varastorakennus, jotka kaikki on rakennettu 1920-luvulla. Rakennusryhmä on tällä hetkellä kanavahenkilöstön tauko- ja sosiaalitiloina. Saari ja vanhat rakennukset muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden kanavan suulle.
  5. Osuuskaupan kaupparakennus (109.2)
  6. Vanhan kylänraitin varrella sijaitseva 1920-luvulla rakennettu kauppa- ja asuinrakennus. Rakennuksessa loppui kauppatoiminta vuonna 1981. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä majoitus- ja ravitsemuspalveluita tarjoava Myllyn Majatalo.
  7. Kerkonkosken seurojentalo (109.3)
  8. Seurojentalo oli alun perin 1900-luvun alussa Ahlström Oy:n omistaman maatilan riihenä. Rakennus siirrettiin 1920-luvulla nykyiselle paikalleen kylänraitin varteen ja se muutettiin seurojentaloksi, jossa käytössä rakennus on edelleen. Kohde on seutukaavassa (SR 33.606).
  9. Huttulan talouskeskus (104)
  10. Huttulan päärakennus on 1800-luvun lopulla rakennettu hirsinen pytinkirakennus. Pihapiirissä on kaksi vanhaa aittarakennusta toinen vuodelta 1884 ja toinen 1900-luvun alkupuolelta. Rakennukset ovat edelleen käytössä ja ovat hyväkuntoisia. Kylätaajaman keskellä oleva maatilan pihapiiri on säilyttänyt miljöönsä lähes alkuperäisenä.
  11. Pajala (108)
  12. Rakennettu 1800-luvun loppupuolella Ahlström Oy:n tilan päärakennukseksi. Kanavan valmistumisen jälkeen 1920 luvulla rakennuksen omistus siirtyi Meijeri Osuuskunnalle. Rakennuksessa toimi meijeri 1950-luvulle saakka. Sen jälkeen rakennus kunnostettiin sepän pajaksi ja asuintiloiksi. Pajatoiminta loppui 1970-luvulla. Rakennus on kyläkuvan kannalta merkittävä.
  13. Laitala (103)
  14. Kanavan rannassa oleva asuinrakennus vuodelta 1905.
  15. Juholan asuinrakennus (127.2)
  16. Juhola on Kerkonkosken harvoja 1900-luvun alkupuolen taitekattoisia asuinrakennuksia. Juhola on rakennettu nykyiseen kokoonsa 1930-luvulla.
  17. Kerkonkosken koulu (128)
  18. Koulu on valmistunut 1937. Koulu on kylän vanhin julkinen rakennus. Kerkonkosken ala-aste on seutukaavassa merkitty rakennussuojelukohteeksi (SR 33.607).
  19. Mertala (131)

Mertalan asuinrakennus on rakennettu 1930-luvulla on osa kanavamiljöötä. Lautarakenteisessa talossa on harvinaisen hyvin säilynyt rakennuskauden tyylipiirteet.

  1. Osuuspankki (132)
  2. Liikerakennus on rakennettu 1950-vuvun lopulla. Rakennuksella on maisemallista merkitystä.
  3. Koipiniementien pientaloasutus (130)

Pienten asuinrakennusten muodostama yhtenäinen asuinmiljöö, joka on syntynyt sotien jälkeen 1940-luvun lopulla..

Kerkonkoskella on säilynyt jäänteitä vanhoista ensimmäisen maailmansodan aikaisista vallihaudoista ja muista linnoituslaitteista mm. Sillanmäessä (129) jäteveden puhdistamolle menevän tien varrella ja Maukosenselkämän asuntoalueella. Linnoituslaitteet oli osa Suomen poikki rakennettua puolustusketjua pohjoisesta tulevaa saksalaisuhkaa vastaan.

TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET

Tavoitteet

Yleistavoitteet

Rautalammin kunnalla on tavoitteena laatia Kerkonkosken alueelle rakennuslain mukainen osayleiskaavan muutos ja laajennus rakennus- ja poikkeuslupien, matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisen, ympäristön- ja maisemanhoidon perustaksi. Osayleiskaava on tarkoitus vahvistaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa.

Osayleiskaavassa osoitetaan maankäytölliset toimenpiteet ja aluevaraukset mm. ympärivuotiseen asumiseen, palveluihin, matkailu- ja muille elinkeinoille, virkistykseen, suojeluun sekä kulttuuriympäristön hoitoon ja maisemanhoitoon.

Kaavan tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Osayleiskaavan mukaiselle rakentamiselle kyläalueella voidaan pääsääntöisesti myöntää rakennuslupa suoraan kaavan perusteella. Rantavyöhykkeellä rakentaminen edellyttää poikkeuslupaa.

Kaavan laadinnassa sovelletaan osallistuvan suunnittelun periaatteita. Kaavan laadinnassa ollaan yhteistyössä maanomistajien, alueen yrittäjien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa.

Osayleiskaavatyössä tulee ottaa huomioon vahvistetuissa seutukaavoissa esitetyt maankäyttötavoitteet ja suositukset: "Osayleiskaavaa muutettaessa tulee rakennusten sijoittelussa ottaa huomioon kylärakenne ja maisemallinen kokonaisuus. Pelloille rakentamista tulee välttää."

Elinkeinotoiminta

Kaavalla turvataan kylän elinkeinojen ja palvelujen kehittämisedellytykset. Varataan riittävät alueet yksityisille ja julkisille palveluille sekä kylän miljööseen sopivalle pienyritystoiminnalle (pienteollisuudelle). Myös matkailun ja erityisesti venematkailun palvelujen sijoittumista Kerkonkoskelle edistetään.

Osayleiskaavalla pyritään turvaamaan maatalouden harjoittaminen kyläalueella, mikä on tärkeää kyläkuvan ja kylän toiminnan kannalta. Kerkonkoski on maaseutualueen keskellä oleva pieni palvelukylä.

Maisema, ympäristö

Maisemallisesti arvokkaat kanava- ja kylänraittimiljööt tulee säilyttää. Uutta toimintaa näille alueille sijoitettaessa on sen tapahduttava ympäristön ehdoilla. Suojelevasta tavoitteesta huolimatta alueet on saatava säilymään elinvoimaisina asuin- ja työpaikka-alueina.

Kerkonkosken rakennuskulttuuri- ja muusta historiallisesta perinnöstä pyritään säilyttämään esimerkkejä.

Yhtenäiset viljellyt pellot pyritään säilyttämään rakentamattomina viljelyalueina.

Liikenne, yhdyskuntatekniikka

Kaavassa tutkitaan kevyen liikenteen sijoitustarpeet seudullisten teiden yhteydessä. Myös kevyen liikenteen väylien sijoittaminen kanavan sulkurakenteiden yhteyteen selvitetään.

Kaavassa pyritään toimintojen sijoittelulla hyödyntämään Kerkonkoskelle rakennettu vesi- ja viemäriverkosto. Viemäriverkon ulkopuolelle jäävän ympärivuotisen ja loma-asutuksen vesihuollosta annetaan suunnittelutyön yhteydessä tarvittavat määräykset ja suositukset.

Asumisen ja työpaikka-alueiden aluetarpeen ennakointi

Kerkonkoskelle on edellisen osayleiskaavan valmistumisen jälkeen rakennettu vuosina 1985 – 1997 13 vuodessa yksi rivitaloyhtiö ja 15 omakotitaloasuntoa, joista yksi on ollut vanhan laajennus.

Tulevaksi rakentamistarpeeksi on ennakoitu vuoteen 2010 mennessä 10 – 15 omakotitaloa ja yksi pieni rivitalohanke. Kysyntä kohdistuu ennen kaikkea rannan läheisyyteen. Vähimmäisvaatimuksena on suora näköyhteys vesistöön.

Uusia työpaikkoja on syntynyt korjaamohalliin taajaman eteläreunalle ja pienimuotoiseen matkailuyritykseen maantien ja kanavan risteyskohtaan.

Uusien pienteollisuusyritysten aluetarvetta ei voida ennakoida. Yritystoimintaan osoitetaan riittävät aluevaraukset.

Keiteleen kanavan valmistuminen ja suunniteltu Savon Kanava antavat mahdollisuuksia kehittää Kerkonkoskesta tärkeän veneilyn palvelupisteen. Osayleiskaavassa osoitetaan aluevarauksia uusille matkailuyrityksille ja muille veneilyn palveluille.

OSAYLEISKAAVA

Osayleiskaavan yleiskuvaus

Osayleiskaavassa on säilytetty Kerkonkosken taajaman nykyinen perusrakenne. Palveluvaraukset säilyvät lähes ennallaan. Kanavatoiminnan automatisoinnin myötä on osalle kanava-aluetta osoitettu uusia vaihtoehtoisia käyttömuotoja, jotka läheisesti liittyvät matkailuun ja veneilyyn sekä niiden kehittämiseen.

Uudet asuinrakennusten rakennuspaikat sijoittuvat kaikki nykyisten asuinpaikkojen yhteyteen olevan vesihuollon ja rakennetun tiestön yhteyteen. Kysynnästä johtuva vaatimus vesistön läheisyydestä on aiheuttanut uusien rakennuspaikkojen sijoittamiseen maantien itäpuolelle lähelle kanava-aluetta.

Uudet pienteollisuusvaraukset on sijoitettu nykyisen korjaamon ympärille taajaman eteläosaan.

Maanomistus

Uudet rakennuspaikat sijoittuvat puoliksi kunnan ja yksityisten omistamille maa-alueille. Valtion omistamalle kanava-alueelle on osoitettu vaihtoehtoisia uusia käyttömuotoja. Tällä on ennakoitu alueen haltijan Merenkulkulaitoksen ennen pitkää tapahtuvaa liikelaitostumista.

Kokonaismitoitus

Kerkonkosken osayleiskaava-alueen kokonaispinta-ala on 162 ha.

Osayleiskaava-alueelle on suunniteltu 31 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa, joista 9 sijoittuu kanavan pohjoispuolelle ja 22 eteläpuolelle. Vesistöjen läheisyyteen on osoitettu kymmenkunta uutta rakennuspaikkaa.

Osayleiskaavaan merkityt alueet jakautuvat käyttötarkoituksen ja pinta-alan mukaan seuraavasti:

alue ha %

Asuntoalueet (AO, AR) 21,6 13,3

Palvelualueet (AL) 0,9 0,6

Yleisten rakennusten alueet (Y, ET) 1,8 1,1

Teollisuusalueet (T) 2,3 1,4

Loma-asuntoalueet (RA) 1,0 0,6

Matkailupalvelujen alueet (RM) 0,6 0,4

Virkistysalueet (VU, VV, VL) 4,3 2,6

Maatalousalueet (MT, MY) 14,1 8,7

Maa- ja metsätalousalueet (M) 87,6 53,9

Kanava-, satama-alueet (LK, LV) 10,8 6,7

Tie- ja liikennealueet 13,6 8,4

Vesialueet (W) 3,8 2,3

Koko kaava-alue yhteensä 162,4 100

Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut

Rakentamisalueet

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alueet (AR)

Aluevarauksella on osoitettu molemmat rakennetut rivitaloryhmät kanavan pohjoispuolella.

Erillispientalojen alueet (AO)

Olemassa oleva asutus, joista pieni osa on asumiskäytössä vain kesäaikana, on osoitettu kaavassa AO-merkinnällä.

Uusia rakennuspaikkoja on osoitettu kaikkiaan 32 kpl. Näistä 13 kpl sijoittuu Maukosenselkämän alueelle ja Pakarilantien varteen kanavan eteläpuolelle. Toinen uusien rakennuspaikkojen ryhmä (7 kpl) sijoittuu taajaman pohjoisosaan vanhan kylänraitin ympäristöön. Koulun viereen on suunniteltu 4 rakennuspaikan ryhmä. Ainoa uusi omarantainen rakennuspaikka on kaavoitettu Sammakkolahden rannalle taajaman länsiosaan.

Maantien 545 itäpuolelle on suunniteltu 5 uutta rakennuspaikkaa kahteen ryhmään. Molemmat ryhmät on suunniteltu tavoitteiden mukaisesti lähelle vesialueita olevan vesihuoltoverkoston ja tiestön piiristä. Ryhmät ovat myös maanomistajien toiveiden mukaisia ja niille alueille on olemassa rakentamispainetta.

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueet (AL)

Aluevaraukset on tehty nykyisen maankäytön mukaisesti. Merkinnällä on osoitettu molempien kauppaliikkeiden, pankin ja Myllyn Majatalon rakennuspaikat. Uusia alueita yksityisille palveluille ei ole tarvittu. Ongelmana on ennen kaikkea nykyisen palveluvarustuksen säilyttäminen.

Yleisten rakennusten alueet (YO, YM, YV)

Kerkonkosken koulun rakennuspaikka on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (YO). Omalla kaavamerkinnällään on osoitettu myös seurojentalo (YV) ja myllymuseo (YM).

Teollisuus- ja varastorakennusten alue (T)

Maantien 543 ja paikallistien 16085 väliin on kaavoitettu alue pienteollisuusyrityksille.

Loma-asuntoalueet (RA)

Loma-asuntomerkinnällä on osoitettu vain olevat loma-asunnot (3 kpl).

Matkailua palvelevien rakennusten alueet (RM)

Vanhan koskiuoman pohjoisrannalle on kaavoitettu matkailupalvelujen alue. Alueelle on jo pienimuotoista matkailutoimintaa. Viereinen merenkulkulaitoksen hallussa olevaan kanavasaareen on osoitettu tavoitteellisena vaihtoehtoinen varaus matkailupalveluille.

Virkistysalueet ja -reitit

Virkistysalueiksi on osoitettu urheilukentän alue (VU) seurantalon vieressä, uimaranta (VV) Kiesimän rannalla kylän länsipäässä ja pieni rantapuisto (VL) venesataman vieressä Niiniveden rannalla. Myös asuinalueiden väliin jäävät pienet metsäkaistat on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL).

Maukosenselkämän kiertävä valaistu kuntoreitti on osoitettu ulkoilureitiksi. Reittiä on jatkettu Kerkonkosken koululle.

Seutukaavan ulkoilureitti sijoittuu kanavan eteläpuolella osayleiskaavan valaistulle kuntoreitille, kanavan ylityksen kohdalla kaavan kevyen liikenteen väylille ja urheilukentältä pohjoiseen vanhalle kylänraitille. Kylänraitin kohdalla reittiä ei ole merkitty kaavaan erillisellä merkinnällä.

Muut alueet

Maatalousalueet (MT)

Maatalousalueiksi on osoitettu kylän keskellä olevat pellot, jotka halutaan säilyttää viljelykäytössä. Säilyttämiseen on tuotannollisten syiden lisäksi myös maisemallisia syitä.

Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M)

Maa- ja metsätalousalueiksi on merkitty kaikki ne lähinnä metsätalouden harjoittamiseen tarkoitetut alueet, joiden käyttöä ei ole tarpeen määritellä tarkemmin.

Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY)

Merkinnällä on osoitettu perinnemaisemana inventoitu Huttulan laidunalue kylänraitin varrella.

Vesialueet (W)

Niinivedellä ja Kiesimällä on kaava-alueeseen sisällytetty pienet vesialueet kanava-alueen suulta.

Liikenne

Tieliikenne

Kaava-alueella olevat seudulliset tiet (maantiet 543 ja 545) ja molemmat paikallistiet( 16985 ja 16087) on kaavoitettu tieliikenteen alueiksi merkinnällä LM. Kaavassa on osoitettu erityisellä merkinnällä kaikki yleisten teiden liittymät.

Kyläalueen sisäinen tiestö on pääosin toteutuneen tilanteen mukainen. Teollisuusalueella on suunniteltu uusi tieyhteys, jolla ei sallita läpiajoliikennettä.

Yleiset pysäköintialueet (LP) on suunniteltu kanavan pohjoisrannalle, jossa se palvelee liiketontteja ja myllymuseota, sekä seurojentalon vierelle, jossa se palvelee myös urheilukenttää.

Kevyt liikenne

Kevyen liikenteen väylää on esitetty rakennettavaksi maantielle 543 uudelta rivitalolta Kerkonkosken koululle sekä maanteiden risteyksestä kanava-alueen pääsytielle. Kanavasillan kohdalla väylä joudutaan toteuttamaan korotettuna ajorataan liittyen.

Niiniveden rannan venesatamalta on suunniteltu kevyen liikenteen väylä kanavasaaren kautta Myllymuseolle ja kylän kauppaliikkeisiin. Vaihtoehtoinen reitti kulkee kanavan pohjoisrannalla matkailualueen kautta.

Vesiliikenne

Kanava-alue on osoitettu omalla kaavamerkinnällään LK. Niiniveden puoleiseen päässä oleva Kanavasaari on vaihtoehtoisesti kaavoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM). Niiniveden rannalle on Kanava-alueen itäpäähän osoitettu myös vaihtoehtoinen kaavamerkintä. Alue soveltuu hyvin pienvenetelakan paikaksi (LV-1) mm. valmiin nostokelkan takia. Käyttöä rajoittaa vesialueella olevat uiton laitteet.

Kanava-alueen kautta kulkee 2,4 metrin syvyinen laivaväylä.

Kanavan suulla Niiniveden rannalla on Kerkonkosken koti- ja vierasvenesatama. Toinen pienempi kotisatama on Kiesimän rannalla uimarannan yhteydessä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Vesihuolto ja viemäröinti

Kerkonkosken kaava-alue on muutamia kanavan pohjoisrannan rakennuspaikkoja lukuun ottamatta rakennetun vesi- ja viemäriverkon piirissä. Kaavassa on määrätty vesi- ja viemäriverkkoon liitettävä alue (et-1). Kaavaratkaisu edellyttää vain verrattain lyhyiden talojohtojen rakentamista.

Kaavassa on esitetty varaukset jätevedenpuhdistamolle (ET) sekä kaikille oleville pumppaamoille (kohdemerkintä et-2).

Keskitetyn viemäriverkon ulkopuolelle jäävät rakennuspaikkojen jätevedet käsitellään samoilla perusteilla kuin kunnan muillakin yleiskaava-alueilla.

Jätehuolto

Kiinteiden jätteiden keräilyssä ja hoidossa tulee noudattaa Rautalammen kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Alueella on veneilijöiden jätteiden keräilypiste vierasvenesatamassa sekä hyötyjätteiden keräilypiste seurojentalon eteläpuolella .

Erityispiirteet ja suojelukohteet

Suojelukohde (sr-1)

Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jotka tuleei ympäristöineen säilyttää. Rakennuksissa tehtävät kunnostukset, muutokset ja laajennukset tulee tehdä niin, että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventoinnissa mukana olleista kohteista on suojeltaviksi rakennuksiksi kohdemerkinnällä sr kaavassa osoitettu seuraavat kohteet, jotka on valittu yhteistyössä rakennusinventoinnin ja kulttuuriympäristön hoito-ohjelman tekijän Teija Aholan kanssa.

Alue, jolla ympäristö säilytetään ( /s)

Uusien rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään alueen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Olevissa rakennuksissa tehtävät kunnostukset, muutokset ja laajennukset tulee tehdä niin, että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo säilyy

Kanava-alue ja siihen liittyvä kylänraitin alkupää sekä Koipinimentien pientaloalue (12) ovat merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kanava-alueen merkintään sisältyy myös em. rakennusinventoinnissa mukana olleita kohteita, joita ei ole merkitty erillisiksi suojelukohteiksi. Näitä ovat mm. Mertala (10) ja Osuuspankki (11).

Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue (sm).

Kaavassa on ohjeellisesti rajattu muinaismuistolain mukaisiksi muinaismuistoalueiksi kohteet, joissa on jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisista vallihaudoista ja linnoituslaitteista. Tällainen kohde on Siltamäellä jätevedenpuhdistamon vieressä. Kohde tulee rajata tarkemmin maastoon ja laatia sille yksityiskohtainen kunnostussuunnitelma yhteistyössä museoviranomaisten kanssa.

OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET

Ympäristövaikutukset

Uudet asuinrakennusten rakennuspaikat sijoittuvat kaikki nykyisten asuinpaikkojen läheisyyteen olevan vesihuollon ja rakennetun tiestön yhteyteen. Uudisrakentaminen ei sijoitu lainkaan taajaman maisemallisesti arvokkaille alueille. Osa uudisrakentamisalueista on kuusivaltaista metsikköä, joissa on jo tehty ennakoivia hakkuita. Näitä alueita on mm. Maukosenselkämän alue, koulun ympäristö ja kunnan omistama alue taajaman pohjoisosassa. Venesataman tien varren rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle pellolle ja puhdistamontien varren rakennuspaikat vanhalle metsittyneelle piha-alueelle..

Arvokas kanavamiljöö ja kylänraitti pyritään säilyttämään. Alueen uudisrakentamisessa otetaan huomioon alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot.

Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on valmistunut heinäkuussa 2000. Hoitosuunnitelma on osa "Kylillä ja kyläpoluilla" -projektia. Hoitosuunnitelma käsittää inventointiosan ja toimenpideosan. Toimenpideosassa on esitetty mm. Kerkonkosken kullekin pienalueelle ympäristönhoitoon ja rakentamiseen liittyvät suositukset.

Yhdyskuntavaikutukset

Yhdyskuntarakenne

Kaavaratkaisulla säilytetään Kerkonkosken suhteellisen tiivis kylärakenne. Kaikki palvelut sijoittuvat pienelle alueelle kanavan molemmin puolin.

Osa uudisrakennuspaikoista on sijoitettu rannan läheisyyteen. Näin on pyritty saamaan rakennuspaikkoja, joihin on odotettavissa rakentamista lähivuosina. Kylän palvelujen säilymisen kannalta on keskeistä uudisrakentamisen viriäminen ja uusien asukkaiden muutto kylmälle.

Liikenneturvallisuus

Kerkonkosken liikenneturvallisuutta voidaan parantaa toteuttamalla kaavassa esitetyt kevyen liikenteen järjestelyt maantien 545 varrelle. Toinen turvallisuutta parantava tekijä on kevyen liikenteen yhteys kanava-alueen kautta venesatamasta kylän palvelukeskukseen.

Suunnitelmassa on esitetty kahdeksan uuden rakennuspaikan sijoittamista maantien 545 itäpuolelle. Nämä sijoittuvat sellaisten teiden varsille, joissa on jo olevaa asutusta tai muuta toimintaa. Vaaratekijänä tulee olemaan maantien ylitykset. Maantien liikennemäärät ovat sen verran pienet, että lisäyksestä ei koidu kohtuutonta haittaa. Kaavaratkaisussa on katsottu tarkeämmäksi se, että näille alueille on löytymässä uudisrakentajia aivan lähivuosina.

Taloudelliset vaikutukset

Pääosa uudisrakentamisalueista sijoittuu olevan kunnallistekniikan ja tiestön yhteyteen, joten näistä ei aiheudu suurempia kustannuksia kunnalle.

Kaavan edellyttämät kevyen liikenteen järjestelyt sekä kunnan että tielaitokseen panostusta.

TOTEUTTAMINEN

Toteuttamista ohjaamaan on laadittu Kerkonkosken kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma,. Hoitosuunnitelma on osa "Kylillä ja kyläpoluilla" -projektia. Hoitosuunnitelma käsittää inventointiosan ja toimenpideosan. Toimenpideosassa on esitetty mm. Kerkonkosken kullekin pienalueelle ympäristönhoitoon ja rakentamiseen liittyvät suositukset.

SUUNNITTELUVAIHEET

Kerkonkosken osayleiskaavan muuttamisesta on päätetty jo Maukosenselkämän alueen kunnalle hankinnan yhteydessä vuonna 1989. Osayleiskaavatyö tuli ajankohtaiseksi syksyllä 1997 eräiden uudisrakennushankkeiden yhteydessä.

Rautalammin kunnanhallitus päätti osayleiskaavan laatimisesta Kerkonkosken alueelle syksyllä 1997. Suunnittelutyön laatijaksi kunnanhallitus valitsi Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimiston.

Maastokäynti suunnittelualueelle sekä ensimmäinen neuvottelu kunnan edustajien kanssa on tehty 10.11.1997.

Kerkonkosken osayleiskaavahankkeesta kerrottiin alueen maanomistajille ja muille halukkaille yleisötilaisuudessa 23.02.1998. Tilaisuudessa selvitettiin kylän kehittämishankkeita sekä maanomistajien omia toiveita omistamiensa alueiden maankäytöstä.

Kerkonkosken yleiskaavoitusta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty 24.03.1998.

Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä marras- joulukuussa 1998. Luonnoksen esittelytilaisuus oli Kerkonkoskella 2.12.1998.

Kerkonkoskelle on vuosina 1999 – 2000 laadittu kyläsuunnitelma, maisemanhoidonsuunnitelma ja näitä suunnitelmia hyödyntänyt kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Osayleiskaavaehdotuksessa on otettu huomioon em. kehittämis- ja hoitosuunnitelmissa esitetyt näkökohdat.

Ehdotus oli nähtävillä 5.10.-4.11.2000. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 8.11.2000. Neuvottelumuistio on selostuksen liitteenä.

Kaavaehdotukseen on tehty saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella eräitä muutoksia ja selostus on tarkistettu ajantasalle. Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastine niihin on selostuksen liitteenä.

Kuopiossa 01. päivänä maaliskuuta 2001.

SUUNNITTELUKESKUS OY
Kuopion toimisto

 

Hannu Koskinen
DI, suunnittelupäällikkö