Kaavamääräyksiin Kaavakarttaan

RAUTALAMMIN KUNTA
SONKARIN JA KIESIMÄN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Kaavaselostus

Sisällysluettelo:

1. ESIPUHE
2. PERUSTIEDOT
2.1 Alueen sijainti
2.2.1 Seutukaava
2.2.2 Yleiskaava
2.2.3 Rantakaavat
2.2.4 Maanomistus
3. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ
3.1 Kokonaisrakenne
3.2 Asutus
3.3 Palvelut
3.4 Liikenne
3.4.1 Tiestö
3.4.2 Vene- ja melontareitit ja venevalkamat
3.5 Suojelukohteet
4. LUONNONYMPÄRISTÖ
4.1 Kallioperä ja maaperä sekä niiden muodot
4.2 Vesiolot
4.3 Kasvillisuus ja kasvisto
4.4 Linnusto
5. KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET
5.1 Esihistorialliset kohteet
5.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet
5.3 Kulttuurimaisemakohteet
6. TAVOITTEET
6.1 Yleistavoitteet ja suunnittelu periaatteet
6.2 Paikalliset tavoitteet
6.3 Virkistyskäyttö
6.4 Elinkeinot, palvelut
6.5 Liikenne ja infrastruktuuri
6.6 Rakentaminen
7. MITOITUSPERUSTEET
7.1 Mitoitusnormit
7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet
7.3 Mitoitusvyöhykkeet ja -alueet
7.3.1 Yleistä
7.3.2 Mitoitusvyöhykkeet
7.4 Maisema ja luonnon huomioiminen
8. RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
8.1 Yleistä
8.2 Aluevarausten pääperustelut
8.2.1 Asuin- ja loma-rakentaminen
8.2.2 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika
8.2.3 Suojelu, luonto ja maisema
8.2.4 Maa- ja metsätalous
8.2.5 Muu maankäyttö
8.2.6 Liikenne
8.2.7 Kulttuuriympäristö
9 TOTEUTTAMINEN
9.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset
9.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella
9.3 Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle
10. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
10.1 Vaikutuksen luonnonympäristöön
10.2 Vaikutukset eläimistöön
10.3 Vaikutukset maisemaan
10.4 Vaikutukset kasvillisuuteen
10.5 Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen
10.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön
10.7 Taloudelliset vaikutukset
11. SUUNNITTELUVAIHEET

 


RAUTALAMMIN KUNTA
SONKARIN JA KIESIMÄN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Kaavaselostus

1. ESIPUHE

Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Rautalammin ja Vesannon kuntien yhteistyöhankkeena käynnistämän rantaosayleiskaavan. Rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat Sonkari ja Kiesimä, Sonkarin eteläosasta miltei erilliseksi kuroutuva Riitunlampi lähialueen pikkujärviä ja lampia. Kaikki järvet ja lammet kuuluvat Rautalammin reittiin.

Alueelle laadittavan osayleiskaavan merkitys voidaan nähdä kaksitahoisena. Yleiseltä kannalta katsoen selvitetään ranta-alueiden käyttöä siten, että maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina tuleville sukupolville. Yksityisen maanomistajan kannalta suunnitteluun liittyy olennaisena osana rakentamismahdollisuuksien selvittely siten, että maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu tulee turvatuksi. Yleiskaavan avulla voidaan myös siirtää tilakohtaisesti rakennusoikeutta alueelta toiselle. Tämän vuoksi ranta-alueita tarkastellaan tilakohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolinen jakaminen yksinkertaistaa ja nopeuttaa jatkossa rakennuslupien käsittelyä.

Suunnittelutyöstä Suunnittelukeskus Oy:ssä ovat vastaavat dipl.insinööri Timo Leskinen ja maanmittausinsinööri (amk) Janne Nulpponen. Erillisen luonto- ja maisemaselvityksen ovat laatineet Jorma Knuutinen ja Raimo Pakarinen T:mi Raimo Pakarisen luontotiedosta.

2. PERUSTIEDOT

2.1 Alueen sijainti

Suunnittelualue käsittää Sonkarin, Kiesimän sekä järvien läheisyydessä olevin pienempien järvien ja lampien ranta-alueet. Kaavahanke laaditaan Rautalammen ja Vesannon kuntien yhteistyöhankkeena.

Alueen sijainti ja rajaus ilmenee oheisesta kuvasta.

2.2 Suunnittelutilanne

2.2.1 Seutukaava

Seutukaavassa suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset ilmenevät liitteenä olevista 21.6.2000 vahvistetusta Sisä-Savon seutukaavasta otetusta karttaotteesta sekä aluevarauslistauksesta. Suunnittelualueella on Rautalammin kunnan osalta 9 aluevarausta sekä tiestön ja virkistyskäytön reittivarauksia.

2.2.2 Yleiskaava

Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu idässä Niiniveden rantaosayleiskaava-alueeseen ja kaakossa Kerkonkosken yleiskaava-alueeseen.

2.2.3 Rantakaavat

Rautalammin alueella on kaksi rantakaavaa, Kiesimän Joutenniemen ja Sonkarin Pilkanlahden rantakaavat. Joutenniemen kaava on toteutunut lähes kokonaan.

2.2.4 Maanomistus

Kaava-alueen rannat ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta kunnan omistamia alueita.

3. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ

3.1 Kokonaisrakenne

Suunnittelu-alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Avoimia peltoalueita on rantavyöhykkeellä vähän. Ranta-alueille on muutamia lomarakentamisen tihentymiä, mutta myös suurelta osaltaan rakentamattomia ranta-alueita suunnittelualueelta löytyy.

Suunnittelualueen rantaviivatiedot ilmenevät oheisesta taulukosta.

Mannerrantaa (km) Saarirantaa (km) Yhteensä (km)
68 3 71

3.2 Asutus

Yleiskaava-alueella on maatilojen talouskeskuksia tai ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja 200 m rantavyöhykkeellä 32 kpl. Kaikkiaan suunnittelualueella on ympärivuotisessa ja lomakäytössä olevia rakennuksia 162 kpl.

3.3 Palvelut

Suunnittelualue sijaitsee Kerkonkosken kylän ja sen palvelujen välittömässä läheisyydessä.

3.4 Liikenne

3.4.1 Tiestö

Kaava-alueella ja sen tuntumassa kulkevat seuraavat yleiset tiet

Seututiet:
545 Suonenjoki-Vesanto

Yhdystiet:
16085 Pararila-Kerkonkoski
16086 Koipilahti
16087 Kiesimä

3.4.2 Vene- ja melontareitit ja venevalkamat

Kiesimän kanavalta kulkee 1,8 metrin laivaväylä Kerkonkoskelle. Väylästä eroaa pohjoiseen 1,0 metrin venereitti Riitunlammen kautta Sonkarille.

3.5 Suojelukohteet

Kaava-alueella on ei ole seutukaavaan merkittyjä luonnonsuojelualueita.

4. LUONNONYMPÄRISTÖ

Suunnittelualueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemainventointi vuoden 1998 kesällä, missä on tarkemmin selvitetty alueen luonnonolot sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kasvit, eläimet ja alueet. Lisäksi GTK on laatinut alueelta vuoden 1998 kesällä maaperäkartoituksen.

4.1 Kallioperä ja maaperä sekä niiden muodot

Maaston hallitsevina elementteinä ovat kalliokohoumat ja luodekaakkosuuntaiset moreeniselänteet, drumliinit. Selänteiden välisissä notkoissa on yleensä hienorakeisia maalajeja, yleisimmin savea. Ne ovat usein myös soistuneet. Moreenimäkien rinteillä on jonkin verran lajittuneita rantakerrostumia. Alueen kautta kulkee kaksi harjujaksoa, toinen etelässä Kiesimän eteläosan poikki ja toinen alueen koillisreunassa Vihtajärveltä (Kangasharju) Kutemaisen kautta luoteeseen.

Maalajeista yleisin on moreeni, joka verhoaa kallioperää muutaman metrin paksuisena peitteenä.

4.2 Vesiolot

Kaikki järvet ja lammet kuuluvat Rautalammin reittiin. Vesantojärvi on yhteydessä Sonkariin Päähisen, Lammareen, Kutemaisen ja Patoveden kautta, jotka yhdessä muodostavat 4,5 km:n pituisen, kapean ja maisemallisesti merkittävän vesistönosan. Riitunlammesta vedet purkautuvat Riitunvirran kautta Kiesimään ja edelleen Kerkonkosken kautta Niiniveteen. Kerkonkosken ja Kiesimän kanavat mahdollistavat pääsyn Kiesimältä sekä Niinivedelle että Pohjois-Konnevedelle.

Huomattava osa Sonkaria on selkävettä. Suurin saari Elosaari sulkee järven koillisimman osan miltei erilliseksi. Luoteeseen työntyy pitkä ja kapeahko Pohjainlahti. Muita suuria lahtia ovat pohjoisrannan Koivulahti ja kaakkoisosan Palvalahti. Maisemaa hallitsevat monet niemet, kuten Koivuniemi, viereinen Siikaniemi, Sääksenniemi ja Palvaniemen kärki. Elosaaren ohella suurehkoja saaria ovat Lapin-, Palva- ja Kalasaari.

Kiesimän länsiosa on muuta järveä selällisempi. Pitkänomainen itäosa kapenee Koskenlahdeksi. Laaja Joutenlahti sijaitsee järven etelärannalla. Maisemassa näkyvimpiä niemiä ovat Jouten- ja Kuivaniemi sekä Röntylän niemi. Suurimmat saaret, Muikku-, Muju-, Honka- ja Lehtosaari, ovat kaikki rakentamattomia.

Vedenlaadultaan Sonkari on melko kirkasvetinen, ja ravinnepitoisuudet ovat jokseenkin alhaiset. Myös Kiesimä tunnetaan kirkasvetisenä, vähäravinteisena järvenä. Vesistöjen laatuluokituksessa 1980-luvun puolivälissä kummatkin järvet on todettu sekä yleis- että virkistyskäytöltään erinomaisiksi (I) (luokitus I erinomainen... V huono).

Järvillä on havaittu merkkejä rehevöitymisestä, mikä ilmenee mm. leväkasvustojen lisääntymisenä. Rehevöitymistä aiheuttavat maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, turvetuotanto sekä ilmasta tuleva laskeuma sekä Vesantojärvellä myös Vesannon jätevedet (Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 1992). Kerkonkosken säännöstelypadon uusiminen tasoittaa Kiesimän ala- ja ylävesiä, millä on myönteinen vaikutus järven veden laatun.

Rautalammin reitin kalalajistoon kuuluu 27 luonnonvaraista lisääntyvää kalalajia, joista erikoisin lienee pohjoisamerikkalainen puronieriä. Rantarakentamisen vaikutus kalojen kutualueisiin jäänee vähäiseksi. Merkittävimmät kutualueet sijaitsevat matalavetisissä lahdissa, joissa lähes poikkeuksetta rantarakentaminen on vähäistä heikon rakennettavuuden kannalta, ja syvänteiden tuntumassa, jotka eivät sijaitse rantojen läheisyydessä.

4.3 Kasvillisuus ja kasvisto

Vesi- ja rantakasvillisuus

Kasvillisuudeltaan kaava-alueen suurjärvet edustavat järviruoko- eli Phragmitestyyppiä. Nimilajia kasvaakin lahdilla ja saarten suojassa sekä monin paikoin muuallakin matalia rantoja myötäillen. Reittivesille poikkeuksellisen laajoja ja vankkoja ruoikoita on Sonkarin Koivulahdella ja -niemessä sekä ennen kaikkea Palvasaaren-Pajukiven rannoilla. Myös Koivulammen ruoikko on laaja.

Sonkarilla on kolme laajaa vesi- ja rantakasvillisuuden valtaamaa aluetta: Koivulahti, Palvasaari-Mujulahti ja Sääksenlahti. Kiesimällä etenkin Pohjanlahti on runsaan vesi- ja rantakasvillisuuden peitossa. Ruoikkojen lisäksi lahdilla on myös saraikkoja, kastikkakasvustoja ja kortteikkoja. Myös järvikaisla kasvaa näyttävästi useimmilla näistä lahdista.

Myös muualla reittivesien rannoilla ja rantaluhdilla saraikot ja kortteikot ovat tavallisia, leveähköinä vyöhykkeinä tosin vain lahdilla ja muilla suojaisilla rannoilla. Pienen Sääksjärven ja Toivionlammen saraikkoiset umpeenkasvuluhdat ovat laajoja, ja saraikkoisia alueita on myös mm. Vihtajärvellä, Hirvijärvellä ja Isolla Kolmisoppisella. Iso Sääksjärvi ja Asinjärvet, etenkin Ylä-Asinjärvi, ovat kortteikon valtaamia. Järvikaislaa kasvaa rehevien lahtien lisäksi mm. Sonkarilla harvahkoina vöinä Palva- ja Vehkaniemen rannoilla.

Muita ilmaversoisia, kuten luikkia, rantapalpakkoa ja ratamosarpiota kasvaa siellä täällä. Keltakurjenmiekkaa tavataan paikoitellen niin reittivesillä kuin pikkujärvillä ja lammillakin. Jokileinikillä on kaksi kasvupaikkaa Kiesimän Koskenlahdella.

Kelluslehtisistä vesikasveista kaava-alueella tavallisimpiin kuuluvat ul-pukka, pohjanlumme, vesitatar, uistinvita, järvisätkin ja siimapalpakko. Niidenkin kasvustot ovat edustavimpia rehevillä lahdilla. Suomenlummetta kasvaa ainakin Sonkarin Pohjain-lahdella, Vehkajärvessä sekä Vihtajärvessä ja -joessa. Siitä, kuten konnanulpukastakin, on lisäksi vanha löytö Asinjärveltä. Kelluskeiholehdellä on kasvupaikka ainakin Kiesimän Levälahdella.

Uposlehtisistä kasveista kaava-alueella esiintyvät mm. ahvenvita, ruskoärviä ja vesirutto. Asinjärvissä kasvaa runsaasti kiehkuraärviää. Pohjaversoisista tavallisimpia ovat tummalahnaruoho, äimäruoho, hapsiluikka ja nuottaruoho.

Hernesaraa, alavien tulvarantojen lajia, kasvaa siellä täällä Kiesimällä, niukkana myös Sonkarin ja Vehkajärven rannoilla. Konnanlieosta tunnetaan vain yksi kasvupaikka Kiesimältä.

Suokasvillisuus

Kaava-alueen reittivesien ja useimpien pikkujärvien ja lampienkin rantasuot ovat enimmäkseen pienialaisia luhtaisia nevoja, isovarpurämeitä sekä korpia, mm. vaatimattomia ruoho- ja heinäkorpia. Luhtaiset suon osat vaihettuvat usein huomaamattomasti rantasaraikkoihin ym. kosteikkoihin.

Harvinaisista suokasveista hoikkavillalla on huomattavan monta kasvupaikkaa sekä reittivesien että pikkujärvien ja lampien saraluhdilla. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Sonkarin Koivu- ja Mujulahdella. Hanhenpajua tavataan kahdessa paikassa Sonkarilla, korpialvejuurta Väärälammen rannalla. Suovalkku kasvaa lähellä Suolampea, pohjanruttojuuri puolestaan rantakasvina Sonkarilla.

Metsäkasvillisuus

Kaava-alueen rantojen metsäkasvillisuudelle luonteenomaisia ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Oman pohjoisen piirteensä kasvillisuuteen antavat suopursu, juolukka ja pohjanvariksenmarja metsäkasveina. Karuimmillaan kasvillisuus on kallioilla ja avoimissa rannan louhikoissa.

Lehtomaista kangasta kaava-alueen rannoilla tavataan siellä täällä ja yleensä vain pienillä aloilla. Lehtoa, lähinnä tuoretta tai saniaislehtoa, esiintyy Kiesimällä Muikku-niemessä ja paikoin Leppäniemen rannalla, Sonkarilla Pakkulanmäen rannalla, Hanhilahden pohjoispuolella sekä pienellä alalla Pohjainlahden pohjukassa. Vesantojärven rannalla lehtoa on Rimpismäen rannalla. Myös Ala-Asinjärven etelärannalla sijaitsee pieni paikallisesti merkittävä lehtoalue. Lehtojen vaateliaista kasvilajeista kaava-alueella kasvavat ainakin kevätlinnunherne, korpisorsimo, kotkansiipi, lehtomatara, metsävirna, näsiä ja velholehti.

Metsätaloustoimet näkyvät kaava-alueen rantametsissä lähes kauttaaltaan. Avo-hakkuita on tehty paikoin laaja-alaisesti ja miltei rantaa myöten, esimerkkeinä Kiesimäntaipaleen ranta Kiesimällä sekä Palvalahden itäranta ja Pohjainlahden lounaisranta Sonkarilla. Melko vanhaa ja luonnontilaista metsää on säilynyt Sonkarilla pienehköinä aloina mm. Hanhilahden pohjoispuolella, Haudankaarteen alueella ja Lapinsaaressa, Kiesimällä paikoin Pohjanlahden rannalla sekä Vesantojärvellä Rimpismäen rannalla ja Kalasaaressa. Myös Ala-Asinjärven rantametsät ovat huomionarvoisia.

Tervaleppä kasvaa rannoilla etenkin järven ja rantapalteen välissä yleisenä ja siellä täällä jopa näyttävinä vyöhykkeinä. Edustavia tervalepikoita ja tervaleppävaltaisia lehtipuumetsikköjä on mm. Sonkarin Sääksenlahdella ja Koivuniemessä, paikoin Riitunlammen länsirannalla sekä Kiesimän Pohjanlahdella. Kookkaita tervaleppiä samoin kuin muita järeitä puita on säästetty maisemapuiksi lähinnä asutuilla rannoilla.

4.4 Linnusto

Luonto- ja maisemaselvityksen lintulaskenta tehtiin toukokuun lopussa. Ajankohta oli hieman liian myöhäinen varhain pesiville sinisorsalle, isokoskelolle ja rantasipille, joiden pesäpaikkoja ei käytännössä kuitenkaan voidakaan ottaa kaavoituksessa huomioon. Silmälläpidettävät lajit kuikka ja selkälokki ovat tähän aikaan luotettavammin laskettavissa kuin heti jäidenlähdön jälkeen. Myöhään pesivästä kalatiirasta laskenta voi antaa aliarvion.

Kuikkatiheys on varsinkin Kiesimällä huomattava. R. Pakarisen kuikkaseurannassa 1980-luvulla Kiesimän parimäärä oli n. 8 paria, ja lievä runsastuminen 11 pariin saattaa olla todellinen. Poikastuotto oli varsinkin Kiesimällä v. 1998 hyvä (vähintään 7 kuoriutunutta poikasta).

Selkälokki on taantunut lähes koko Suomessa, myös Rautalammin reitillä. Kiesimällä pesi 1980-luvulla 3-5 paria, viime vuosina enää 1 pari. Sonkarin parimäärä on järven kokoon nähden myös pieni, mutta täältä ei tunneta aiempaa tilannetta.

Pikkulokin vakiintuminen pesimään Rautalammin reitin karujen vesien reheville lahdille tai pikkuluodoille (Sonkari, Niini- ja Iisvesi, Suontienselkä, tilapäisesti myös Kiesimä) on valtakunnallisesti erikoinen ilmiö. Hyönteispyynnissä pikkulokkeja voi tavata kaukanakin pesäpaikoilta, mm. Vesannon kirkonkylän rannassa.

Ruskosuohaukan ilmaantuminen pesimään Sonkarille kuvaa toisaalta järven parhaiden ruovikoiden poikkeuksellista tuuheutta, toisaalta lajin runsastumista ja sitä mukaa tapahtuvaa vaatimattomampiin pesäpaikkoihin tyytymistä.

Kiesimän, Sonkarin ja Vesantojärven vesi- ja rantalinnusto 25.-29.5.1998 tehdyn laskennan perusteella on esitetty oheisessa taulukossa.

Laji Parimäärä
Kiesimä Sonkari
Kuikka 11 16
Silkkiuikku - 1
Härkälintu 5 14
Laulujoutsen 1 1
Sinisorsa 4 15
Haapana 4 1
Jouhisorsa - 1
Tavi 3 11
Heinätavi - 1
Telkkä 15 7
Tukkasotka 2 -
Isokoskelo 4 15
Tukkakoskelo 12 28
Kalalokki 55 81
Harmaalokki - 2
Selkälokki 2 3
Naurulokki - 15
Pikkulokki - 39
Kalatiira 6 14
Rantasipi 22 25
Ruskosuohaukka - 1

5. KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET

5.1 Esihistorialliset kohteet

Rautalammen alueella on kolme seutukaavaan merkittyä muinaismuistokohdetta:

Rantala, kivikautinen asuinpaikka (SM 33.409)
Joutenniemi, kivikautinen asuinpaikka (SM 33.421)
Säynätharju, rtk. Liedensisä (SM 33.583)

Kuopion museo suoritti kesän ja syksyn 1999 aikana muinaismuistokohteiden täydennysinventoinnin suunnittelualueella. Inventoinnissa tehtiin seuraavat kaksi uutta löytöä:

Tahvola, kivikautinen asuinpaikka
Kangasniemi (Vihtajärvi), kivikautinen asuinpaikka

5.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet

Suunnittelualueella ei ole seutukaavaan merkittyjä rakennussuojelukohteita. Suunnittelualueelta on vuonna 1996 valmistuneessa inventoinnissa ja 1999 tehdyssä täydennysinventoinnissa inventoitu seuraavat merkittävät rakennuskohteet (numerointi perustuu tehtyihin inventointeihin):

Röntylän tilan asuinrakennus ja aitta 1920-luvulta (124)
Kenkälän tilan asuinrakennus (pytinki) ja aitat 1900-luvun alusta (117)
Tahvolan tilan pihapiiri, jossa asuinrakennus (v.1906) sekä paja, luhtiaitta ja jyväaitta (kaikki 1800-luvulta) (maakunnallisesti merkittävä) (116)
Kiesimän entinen koulu vuodelta 1906 (118)
Vihtajärven entinen koulu (115)
Kiesimän kanava-alue, kanava rakennettu vuosina 1918-1927 (119)
Mujumäen tilan päärakennus ja koivukuja (1/99)
Sauna-ahon tilan 1920-50 luvuilla rakennetut alkuperäisessä asussaan säilyneet rakennukset (2/99)
Välimäen tilan n. 1880 rakennettu asuinrakennus ja 1946 rakennettu jyväaitta (137.2)

5.3 Kulttuurimaisemakohteet

Kulttuurikasvillisuutta kaava-alueen rannoilla tavataan asutuilla paikoilla nurmilla ja pelloilla, puutarhoissa, pihoissa ja tienvarsilla. Myös loma-asutus on muuttanut alkuperäistä ranta- ja rantametsien kasvillisuutta paikoin huomattavastikin.

Ns. puolikulttuurikasvillisuutta rannoilla on eniten maatilojen lähiympäristössä. Karjan laiduntamaa, perinnemaisematyyppistä rantaa on vähän. Sitä on mm. Vehkalassa Vehkajärvellä, Hännilässä, Riitunlammella sekä Levän rannalla Vesanto-järvellä ja Koskenlahden rannalla Kiesimällä. Myös Ukkolan ranta Sonkarilla ja Aron ranta Kiesimällä ovat perinnemaisematyyppisiä. Varsinaista keto- ja ahokasvillisuutta esiintynee rannoilla hyvin niukasti.

6. TAVOITTEET

6.1 Yleistavoitteet ja suunnittelu periaatteet

Rautalammin kunnalla on tavoitteena laatia Sonkarin ja Kiesimän sekä niitä ympäröivien lampien ja järvien ranta-alueelle maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava rakennus- ja poikkeuslupien, matkailun ja elinkeinojen kehittämisen, ympäristön- ja maisemanhoidon perustaksi.

Rantaosayleiskaavan tavoitteena on turvata maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa. Rakennusoikeudet tulee osoittaa siten, että maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja luonnonympäristölle aiheutunut haitta on mahdollisimman vähäinen. Rakennuspaikat pyritään ensisijaisesti osoittamaan mannerrannoille ja suurille saarille. Tavoitteeseen pyritään myös tarpeellisilla kaavamääräyksillä.

Kaavan tulee tukea kylien kehittämistä sekä kehittää ja turvata maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla.

Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioimaan osoittamalla tarpeelliset leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat.

Vahvistetuissa seutukaavoissa annetut maankäyttötavoitteet tulee osayleiskaavassa ottaa huomioon.

Kaava on laadittava tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien, paikallisten kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhdistysten sekä viranomaisten kanssa.

Kaavan tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Osayleiskaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan pääsääntöisesti myöntää rakennuslupa suoraan kaavan perusteella. Ranta-asemakaavan laatiminen tai alueellisen poikkeusluvan hakeminen on tarpeen vain lomakylämäisillä(RM) alueilla, missä taaja-asutuskynnys ylittyy.

Kaavassa tutkitaan loma-asuntoalueiden rajat yleispiirteittäin ja loma-asuntojen määrä tilakohtaisesti. Yksittäisten uusien loma-asuntojen sijainti osoitetaan ohjeellisena. Lopullinen sijoitus täsmentyy rakennuslupamenettelyn yhteydessä hakijan ja rakennustarkastajan neuvottelun pohjalta.

Kaavassa suunnitellaan pääsääntöisesti vain ranta-alueiden maankäyttöä. Maisemallisesti ja toiminnallisesti rantavyöhykkeestä erillään olevalla maa- ja metsätalousalueella säilyy haja-asutusluonteinen oikeus loma-asutusta ja ympärivuotista asutusta varten. Tällaisen alueen etäisyyden rannasta ja loma-asutuksesta tulee olla noin 200 metriä.

6.2 Paikalliset tavoitteet

Suunnittelualueen maanomistajille, joilla on alustavan mitoituksen perusteella ollut jäljellä olevaa rakennusoikeutta, on lähetetty kysely. Kyselyssä on tiedusteltu maanomistajien kantaa alustaviin kaavan tavoitteisiin, omien mahdollisten uusien rakennuspaikkojen määrään ja sijoitteluun sekä yhteisten alueiden kuten venevalkamien ja uimarantojen sijoitteluun. Kyselyjä lähti kaikkiaan 50 maanomistajalle. Kyselyn vastaukset on koottu oheiseen taulukkoon.

Kyselyjä (kpl) Vastauksia (kpl) Kaavan tavoitteet hyväksyttäviä (%) Rakennuspaikkoja Luvassa(%)
Liikaa Sopivasti Vähän
50 29 69 5 62 33

Taulukkoon koottujen tietojen lisäksi maanomistajilta tiedusteltiin muun maankäytön kuten virkistysalueiden sijoittamisesta. Molempien kuntien osalta maanomistajat olivat hyvin varovaisia esittämään virkistysalueita suunnittelualueelle. Vain Palvalahteen on esitetty kaavaan merkittäväksi venevalkamavarausta.

6.3 Virkistyskäyttö

Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioidaan osoittamalla tarpeelliset virkistysalueet sekä leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat.

6.4 Elinkeinot, palvelut

Kaavan tulee tukea nykyisen asujaimiston kehittämistä sekä kehittää ja turvata maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista ei kaavalla tulla rajoittamaan.

Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla. Alueella kulkevat kelkkailu-, retkeily- tms. reitit osoitetaan kaavassa niihin liittyvine palvelupisteiden aluevarauksineen.

6.5 Liikenne ja infrastruktuuri

Loma-asuntoja sijoitettaessa huomioidaan olemassa olevat sähkölinjat, tiestö ja muu infrastruktuuri, jotta kaavan toteuttaminen vaatisi mahdollisimman vähän uuden rakentamista. Sijoittelussa vältetään alueita, jonne tien tekeminen edellyttää suuria leikkauksia tai massansiirtoja. Rakennuspaikat pyritään ensisijaisesti osoittamaan mannerrannoille.

6.6 Rakentaminen

Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata rantavyöhykkeen rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu voidaan turvata tulee tilojen rantarakennusoikeus laskea yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei voi olla seutukaavavarauksista ja luonnonoloista johtuen kaikilla ranta-alueilla yhtä suuri.

Lopullisesta rakennusoikeuden laskentaperiaatteesta kunnanvaltuusto tekee päätöksen lähtökohtatilanteen, luonto- ja maisemaselvityksen ja tavoiteasettelun perusteella.

Itse rakentamisen ja jäteveden käsittelyn ohjaaminen rakennuspaikalla tapahtuu rakennusjärjestyksen ja ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Suunnittelualueen eri maaperätyyppien vaihteleva soveltuvuus jätevesien käsittelyyn pyritään huomioimaan rantarakennuspaikkojen sijoittelulla ja jätevesien käsittely ohjaavilla kaavamääräyksillä.

Rakennusoikeuteen vaikuttavia seikkoja ovat mm:
- Palveluiden saatavuus
- Infrastruktuurin läheisyys
- Yleiset virkistyskäyttö tarpeet
- Maisemalliset arvot
- Rantojen rakennettavuu(suot, jyrkänteet, kivikot)
- Luonnonolot
- Uhanalaisten eläimien ja harvinaisten kasvien suotuisan suojelullisen tason säilyminen
- Vesilain säädökset
- Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys
- Maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti
- Rakennusjärjestys
- Vesistön sietokyky

Rakennusoikeuden määrän tulee vaihdella alueittain tai vyöhykkeittäin luonnonolosuhteiden, alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden ym. edellä mainittujen seikkojen perusteella.

Ympärivuotiseen rakentamiseen parhaiten soveltuvat ranta-alueet selvitetään ja osoitetaan kaavassa. Ympärivuotisen asutuksen sijoitteluun vaikuttavat mm. infrastruktuuri, palveluiden saatavuus, rantojen rakennettavuus sekä maisemalliset arvot.

7. MITOITUSPERUSTEET

7.1 Mitoitusnormit

Loma-asuntojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti "loma-asuntojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Alle 20 ha saarilla mitoitus voi perustua myös "maapinta-alaan /loma-asunto". Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia normeja:
A Mannerrannat: 6 - 3 loma-as./muun. rantakilometri
B Alle 20 ha:n saarilla ja lammilla 1 loma-as/noin 3 ha:a kohden seuraavan taulukon mukaisesti:
pinta-ala (ha) 1-5 5-8 8-11 11-14 14-17 17-20
rak.oik. (l-as) 1 2 3 4 5 6

Rakennusjärjestyksen mukaisesti alle 1 ha:n saarilla ja alle 3 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta, paitsi mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakentamistehokkuutta.

Saarten ja lampien rakennusoikeus jaetaan tilojen kesken rantaviivan suhteessa.

Em. mitoitusperusteita noudatetaan, jos omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa.

Mitoitusnormia ei sovelleta kaavamaisesti. Mitoitusperusteiden tulee vaihdella alueittain tai vyöhykkeittäin alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden perusteella. Myös maisemalliset seikat tulee huomioida. Lopullisesta mitoituksesta ja mitoitusvyöhykkeistä tekee kunnanvaltuusto päätöksen luonto- ja maisemaselvityksen perusteella.

7.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet

Rakennusoikeuden laskemisessa käytetään seuraavia periaatteita:

Muunnettu rantaviiva

Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän kehittämän laskentamallin mukaan. laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset.

Kantatilaperiaate

Tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilan alueelle myönnetyt loma-asuntojen rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 15.10.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Mikäli kantatila on käyttänyt rakennusoikeutta yli alueen suurimman mitoitusnormin, huomioidaan rakennusoikeuden käyttö kantatilalla myös ennen vuotta 1969.

Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä loma-asuntojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle.

Kohtuullisuusperiaate

Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää.

Vesijättömaa

Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo rakennettu tai alue on erityisen laaja ja rakennuskelpoinen.

7.3 Mitoitusvyöhykkeet ja -alueet

7.3.1 Yleistä

Kaava-alueen rannoille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri rakennusoikeus.

Rannat on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnonarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Yksittäisiä mitoitusalueita voi olla runsaasti ja ne voivat olla paikoin melko pienialaisia, riippuen kaava-alueen rantaviivan rikkonaisuudesta ja vaihtelevuudesta. Em. suhteen samanarvoisilla rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla rannoilla eri puolilla kaava-aluetta on sama rakennusoikeus.

Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat 6 ja 3 rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille. Saarissa ja pienillä lammilla käytetään ns. pinta-alanormia.

7.3.2 Mitoitusvyöhykkeet

Lomarakentamisvyöhyke

Mitoitusnormit:

Haja-asutusvyöhyke

Mitoitusnormit:

Luonto- ja maisemavyöhyke

Mitoitusnormit:

Väyläkapeikko

Mitoitusnormit:

Lampivyöhyke

Mitoitusnormit:

7.4 Maisema ja luonnon huomioiminen

Rakennusoikeuden määrällä ja rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta maisemaan ja luonnonoloihin.

Loma-asuntoja sijoitettaessa suositaan peitteisiä ranta-alueita. Pellot, avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat ja kapeat niemenkärjet pyritään säilyttämään rakentamattomina.

Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset erityiskohteet pyritään ottamaan loma-asuntojen sijoittelussa huomioon.

Loma-asunnot on pyrittävä sijoittamaan siten, että nykyinen luonnonmaisema ja vesilintujen pesimä- ja elinmahdollisuudet säilyvät. Rakentaminen on pyrittävä ohjaamaan kalojen kutualueiden ja apajapaikkojen ulkopuolelle.

8. RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT

8.1 Yleistä

Suunnittelun tavoitteena on ollut luonnon kannalta arvokkaimpien rantojen säilyttäminen rakentamattomina maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu huomioon ottaen. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla on rakennusoikeuksia pystytty siirtämään ja keskittämään niin, että rakennuspaikat sijoittuvat maisemaekologisesti kestäville alueille.

Oheisessa mitoitustaulukossa on esitetty kaavaratkaisua lukuarvoin:

Kaava-alueen pinta-ala 61,5 km²
Todellista rantaviivaa 71 km
Muunnettua rantaviivaa 41 km
   
Käytetty rakennusoikeus (A, RA, RM) 161 kpl
Uudet rakennuspaikat (RA, A, P) 101 kpl
Kaikkiaan sijoitettu 262 kpl
   
Rakennettua rantaviivaa 21 km
Vapaata rantaviivaa 50 km
   
Rakennuspaikkoja/todellinen rantaviiva 3.6 rakp/km
Rakennuspaikkoja/muunnettu rantaviiva 6.3 rakp/km
Rantaviivaa/loma-asunto keskimäärin 80 m

8.2 Aluevarausten pääperustelut

8.2.1 Asuin- ja loma-rakentaminen

A Asuinalue.
Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m².
Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella.

Rantavyöhykkeellä olevaa kiinteää asutusta on osoitettu A-aluevarauksella. Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen rakennuslaissa tarkoitettuna haja-asutuksena.

Käytössä olevia rakennuspaikkoja kaava-alueella on 35 kpl.

Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 km².

Asuinrakennuspaikan pinta-ala olla vähintään 5000 m²:ä ja rakennusten etäisyyden rantaviivasta vähintään 40 metriä. Tästä etäisyydestä poiketen maksimissaan 20 m² kokoisen saunan saa rakentaa kuitenkin 10 metrin päähän rannasta.

Asuinrakennus on sijoitettava riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.

Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan A-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman rantakaavan laadintaa.

AO Pientalovaltainen asuinalue.

Kaava-alueella on rantavyöhykkeellä yksi rakennuspaikka merkitty haja-asutusluonteisiksi asuinrakennuspaikaksi. Rakennuspaikalla ei ole omaa rantaa sillä se sijaitsee rantarakennuspaikkojen takana.

RA Loma-asuntoalue.
Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m².
Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella.

RA-2 Loma-asuntoalue.

Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 k-m².

Perinteinen loma-asutus on pyritty keskittämään useamman loma-asunnon ryhmiin mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rantarakennuspaikkoihin liittyen. Loma-asunnot on voitu sijoittaa niin, että riittäviä rakentamisesta vapaita rantaosuuksia on voitu jättää.

Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Pieniin saariin jo rakennetuille rakennuspaikoille on kaavassa annettu oma kaavamääräyksensä, jolla niiden rakennusoikeudeksi on määritelty 120 k-m²:ä.

Rautalammin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tulee lomarakennuspaikan rakennusten etäisyyden rantaviivasta vähintään 25 metriä. Tästä etäisyydestä poiketen rakennusalaltaan (=kuisti mukaan luettuna) alle 20 m²:n suuruisen saunan saa rakentaa lähemmäksi rantaviivaa, kuitenkin vähintään 10 metrin päähän rantaviivasta.

Kaavakarttaan on merkitty loma-asuntojen sallittu enimmäismäärä sekä suositeltava loma-asunnon sijaintipaikka. Lopullinen sijoitus täsmentyy kaavamääräykset huomioon ottaen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Lomarakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.

Käytössä olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on 128 kpl. Uusia lomarakennuspaikkoja on kaavakarttaan merkitty 100 kpl.

Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan RA-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman rantakaavan laadintaa.

rs Rantasauna
Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa saunarakennuksen. Saunarakennuksen koko saa olla enintään 25 k-m².

Kiesimän kylän Siistilän tilalle, Kerkonjoensuun kylän Koivulan tilalle sekä Mäenlahden tilalle on rantavyöhykkeen ulkopuolella oleville asuinrakennuksille merkitty rantasaunan rakennusalat kaavakarttaan. Merkinnän osoittaman saunarakennuksen enimmäiskoko on rajoitettu 25 k-m²:in.

8.2.2 Matkailu, virkistys ja vapaa-aika

RM-1 Matkailupalvelujen alue.
Alueelle voidaan rakentaa maatilamatkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita.
Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 500 k-m².
Alueen jätevedet tulee käsitellä keskitetysti.
Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava tarkempi suunnitelma maankäytöstä sekä jätevesien käsittelystä.

Kiesimän etelärannalla sijaitsevan Rautaharjun tilan matkailutoimintaa on kaavassa tuettu merkitsemällä sen ranta-alueet kaavaan matkailupalvelujen alueeksi. Uudisrakentamisen osalta tilalle tulee laatia yleiskaavaa tarkempi maankäyttösuunnitelma, kuten ranta-asemakaava.

LV Vesiliikennealue, venevalkama
Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja.

Suunnittelualueelle on kaavassa merkitty 3 venevalkama-aluetta. Ne sijaitsevat Sonkarilla Palvalahden pohjukassa ja Hoikanharjun rannassa sekä Riitunlammen Kalatonniemessä. Jälkimmäinen venevalkama on alkujaan osoitettu Tiaisniemeen laaditussa rantakaavassa.

LV-1 Vesiliikennealue, veneenlaskupaikka.
Alue on tarkoitettu veneiden vesillelaskupaikaksi.

Kaava-alueelle on merkitty kaksi veneenlaskupaikkaa, toinen Pienen Sonkarin Hanhilahdessa ja toinen Riitunvirran varrelle.

LV-3 Vesiliikennealue, kanava-alue.
Alueelle voidaan rakentaa kanavatoimintaa sekä matkailupalveluja palvelevia rakennuksia ja rakenteita.

Kiesimän kanava-alue on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Kaavamääräys mahdollistaa alueen matkailupalvelujen kehittämisen.

Venereitti

Sekä Kiesimän että Sonkarin kautta kulkevat merkityt venereitit on merkitty kaavaan. Yhdessä venevalkamien, veneenlaskupaikan, kaavassa olevan Kiesimän kanavan sekä Kerkonkosken kanava-alueen ja palvelujen kanssa tarjoavat mahdollisuuden alueen monipuoliseen virkistyskäyttöön vesiltä käsin.

Ulkoilureitti

Vesannon kirkonkylältä Kerkonkosken kautta Rautalammin kirkonkylällä kulkeva ulkoilureitti sivuaa kaava-aluetta sen itä- ja eteläosissa.

Suunnittelualueelle on Kiesimän rannalle Honkasaaren koillispuolelle merkitty kalasatama-alue. Alueelle on maanomistajan toimesta suunnitteilla kalastusyrityksen tukikohta.

8.2.3 Suojelu, luonto ja maisema

SL Luonnonsuojelualue.
Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettava alue.

Pohjanlahden Pienisaaren luodot on kaavassa merkitty luonnonsuojelualueek-si. Alue on maisemallisesti kasvillisuudeltaan sekä linnustollisesti merkittävä. Sääskilahden linnustoltaan arvokas vesialue ja ranta-alue on samoin merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi. Alueella on havaittu mm. selkälokki, kuikka sekä laulujoutsen.

MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja.

Ympäristöarvoiltaan merkittäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita on kaavassa merkitty MY-merkinnällä. Alueet ovat:

Kirvessalmen Hukkasaaret ja Tervasaari,
Joutenniemen alue,
Taipaleensaaret sekä
Riitunvirran saaret

PV Pohjavesialue.
Vedenhankinnalle tärkeä alue. Uudisrakentaminen alueilla edellyttää jäte-vesien käsittelymenetelmille kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisten hyväksynnän.

Kaava-alueella osittain sijaitsevat Markkasenkankaan (Joutenniemi) ja Säynätharjun (Kiesimän luoteisranta) pohjavesialueet on merkitty kaavaan ohjeellisella merkinnällä. Alueet ovat ensimmäisen luokan pohjavesialueita ts. vedenhankintaa varten tärkeitä alueita.

8.2.4 Maa- ja metsätalous

M Maa- ja metsätalousalue
Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen.
Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72§:n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Ranta-vyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RM-, MA- ja RA-alueille. Rantavyöhykkeen ulko-puolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136§:ssä.

M-alueet ovat normaaleja maa ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Näillä alueilla rakentaminen voi sijoittua vapaasti vähintään 200 metrin etäisyydelle rantaviivasta yleiskaavan periaatteet ja rakennusjärjestyksen säädökset huomioon ottaen. Rantavyöhykkeen taakse sijoittuva rakentaminen voi olla joko kiinteää asutusta tai loma-asutusta. Kaavassa ei ole M-alueiden metsien käsittelyä koskevia määräyksiä.

8.2.5 Muu maankäyttö

P Palvelujen alue
Alueelle voidaan rakentaa yksityistä palveluyrittämistä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä asuinrakennus.
Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 600 k-m².
Alueen jätevedet tulee käsitellä keskitetysti.
Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava tarkempi suunnitelma maankäytöstä sekä jätevesien käsittelystä.

Sonkarin länsirannan Hoikanharjun tilalle on maanomistajan aloitteesta merkitty omalla merkinnällään palvelujen alue. Merkinnällä mahdollistetaan maanomistajan suunnitteleman vaihtoehtolääketieteen palvelukeskuksen toteuttaminen rantavyöhykkeellä. Alueelle voidaan palvelurakennusten lisäksi rakentaa asuinrakennus.

LV-2 Vesiliikennealue, kalasatama
Alue on tarkoitettu kalastus- ja kalanjalostusalueeksi. Alueelle saa rakentaa laiturin sekä kalastus- ja kalanjalostustoimintaa tukevia rakennuksia ja rakenteita. Rakennukset tulee sijoittaa niin, että niiden aiheuttamat ympäristöhäiriöt minimoituvat. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 k-m².

Kalastusyrittäjän käyttöön on Kiesimän pohjoisrannalle merkitty kalasatama. Alueelle on mahdollista sijoittaa kalanjalostustoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita.

UTP Uiton toimipaikka.

Kiesimällä sijaitsevat uiton toimipaikat on merkitty kaavaan ohjeellisilla rajauksilla.

8.2.6 Liikenne

Kaavassa on osoitettu tärkeimmät maantiet. Kaavaan merkityt tiet on lueteltu tämän asiakirjan sivulla 6. Yleiseen tieverkkoon ei ole suunniteltu muutoksia.

8.2.7 Kulttuuriympäristö

SM Muinaismuistokohde.
Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjään-nös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee neuvo-tella Museoviraston kanssa.

Seutukaavan mukaiset muinaismuistokohteet on merkitty kaavakarttaan. Kesällä 1999 arkeologi Jouko Aroalhon toimesta tehtyjen maastoselvitysten ja vanhastaan tiedossa olevien muinaismuistokohteiden perusteella kaavaan on osoitettu yhteensä 5 muinaismuistokohdetta, joista uusia kohteita on kaksi. Alueen kaikki muinaismuistokohteet ovat ns. II luokan kohteita:

Rantala, kivikautinen asuinpaikka (SM 33.409)
Joutenniemi, kivikautinen asuinpaikka (SM 33.421)
Säynätharju, rtk. Liedensisä (SM 33.583)
Tahvola, kivikautinen asuinpaikka
Kangasniemi (Vihtajärvi), kivikautinen asuinpaikka

Alueita koskevissa maankäyttösuunnitelmia tehtäessä on oltava yhteydessä Museoviraston kanssa.

SR Rakennussuojelukohde.
Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen on säilytettävä. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä.

SR-1 Merkittävä rakennuskohde.
Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jotka tulisi ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä.

Merkittävät rakennuskohteet on niinikään merkitty kaavakarttaan. Ne on jaoteltu kahteen luokkaan kohteiden merkittävyyden mukaan. Maakunnallisesti merkittävät Tahvolan tilan rakennukset on merkitty joita koskee maankäyttö- ja rakennuslain 41§:n 2 momentin mukainen suojelumääräys. Muut eri yhteyksissä inventoidut paikallisesti merkittävät rakennukset on merkitty merkittäviksi rakennuskohteiksi. Merkittävien rakennuskohteiden rakentamisesta on annettu suosituksia. Merkittävät rakennuskohteet on lueteltu selostuksen sivulla 14.

Km Maisemallisesti ja/tai historiallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue.
Uusien rakennusten ja rakenteiden tulisi sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään alueen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen sekä reunavyöhykkeisiin.

Tahvolan, Hännilän sekä Ukonmäen tilojen ympäristöt sekä Kiesimän kanavan ympäristö on merkitty kaavaan ohjeellisilla kulttuurimaisemamerkinnöillä. Alueet muodostavat kulttuurimaisemaltaan arvokkaita kokonaisuuksia. Niiden säilyttämiseksi on kaavassa annettu suosituksia uudisrakentamisen suhteen.

9 TOTEUTTAMINEN

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) ja –asetus ( 10.9.1999/895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Tässä osayleiskaavassa ja sen toteuttamisessa noudetaan uuden lain (MRL) ja asetuksen (MRA) periaatteita.

9.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset

Kaavahierarkiassa kaavan oikeusvaikutukset ja sitovuus tiukentuvat kaavan tarkentumisen myötä. Rakennustoimintaa rantavyöhykkeellä ohjaavat oikeudellisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset:

1. Maankäyttö- ja rakennuslain säädökset
2. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen säädökset
3. Asemakaava tai Ranta-asemakaava
4. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (MRL 37§)
5. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset
6. Rakennusjärjestys
7. Vahvistettu maakuntakaava (ent. seutukaava)
8. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (MRL 45§)
9. Muut suunnitelmat (esim. palstoitussuunnitelmat)

Tämä kaava hyväksytään valtuustossa oikeusvaikutteisena yleiskaavana.

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamista ja vesihuoltoa koskevat kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen, mikäli määräykset ovat ristiriidassa (MRL 14.4 §). Muilta osin rakennusjärjestyksen määräykset ovat voimassa osayleiskaava-alueella. Merkittävää on myös se, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella (MRL 32.3 §).

Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 §:ssä:

Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 44.1 §).

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 44.2 §).

Yleiskaavaa antaa mitoitusraamit esimerkiksi matkailualueille laadittaville ranta-asemakaavoille. Mm. maanmittaus-, metsä- sekä tie- ja vesiviranomaisten tulee ottaa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan yleiskaava huomioon.

Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissa yleiskaavan vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 §).

Maanomistajille on osoitettu ns. perusrakennusoikeus, eikä lunastamisen edellytyksenä olevaa "huomattavaa haittaa" synny tällä osayleiskaavalla.

9.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella

Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on edelleen säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 §).

Tässä kaavassa on annettu seuraavat rakentamista koskevat yleismääräykset:

Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille, ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty.

Rakennuspaikoilla rakennukset tulee sijoittaa kunnan rakennusjärjestyksessä määrätyn etäisyyden päähän rantaviivasta.

Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön, sijoittumisessa ja niiden enimmäismäärässä tulee noudattaa rakennusjärjestyksen määräyksiä.

Mikäli korttelialueella olevalle rakennuspaikalle on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon tai sijoittelun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä.

Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin helpottaminen: rakennuslautakunta/rakennustarkastaja voi myöntää kaavan mukaiset sekä loma-asuntojen että pysyvien asuntojen rakennusluvat suoraan ilman vanhan rakennuslain kaltaista monimutkaista lausuntokierrosta. Suunnittelun pohjaksi on tämän johdosta laadittu tarkat perusselvitykset, joihin aluevaraukset perustuvat.

Korttelialueiden aluevaraukset osoittavat rakentamisalueen, jolle rakennuspaikan rakennukset tulisi sijoittaa. Lopullinen paikka määritellään maastokatselmuksessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä.

Mikäli loma-asunnon rakennuslupaa haetaan M-alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomattavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu korttelialueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta.

Osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai ranta-asemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita.

9.3 Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle

Loma-asuntojen määrän lisääntyessä ja niiden varustetason parantuessa myös loma-asutus alkaa tulevaisuudessa olla haja-asutukseen verrattava jätevesikuormittaja. Vesihuollon osalta tulee tällöin erityistä huomiota kiinnittää käymälätyypin valintaan ja pesuvesien käsittelyyn.

Yleiskaavan yleismääräys tukeutuu terveys- ja ympäristöviranomaisten ja kunnan rakennusjärjestyksessä esitettyihin vaatimuksiin ja ohjeisiin. Valittava käsittelymenetelmä tulee perustua asianmukaiseen maaperäselvitykseen, joka on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Pesuvesien käsittely on riippuvainen rakennuspaikkojen maaperästä ja rakennuspaikalla vallitsevista maaperäolosuhteista. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta.

Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevia kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

10. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutusarviot on laadittu sen mukaisesti, että kaikki kaavaluonnokseen merkityt rakennuspaikat tulevat rakentumaan suojelualueiden ulkopuolella.

On erittäin todennäköistä, että kaikki rakennuspaikat, jotka osoitetaan kaavassa, eivät tule rakentumaan. Vaikutukset luontoon tulevat olemaan todellisuudessa vähäisemmät. Myös positiivinen taloudellinen vaikutus tulee todellisuudessa olemaan pienempi kuin, jos kaikki osoitetut rakennuspaikat rakentuisivat.

Vaikutusten arvioinnissa eräänlaisena 0-vaihtoehtona voidaan pitää sitä, että kaavaa ei laadita lainkaan. Tämä ei ole mikään todellinen vaihtoehto, koska rakennuslaki edellyttää rannoille rakennettaessa jotain vahvistettua kaavaa. Ranta-asutuksen ohjaamisella pelkillä poikkeusluvilla ei koskaan saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin kaavan avulla. Alueen luonnonarvoja olisi vaikea turvata ilman kokonaisvaltaista luonto- ja maisemaselvitystä, mikä on osa kaavoitusprosessia. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei onnistu ilman yhtenäisiä mitoitusperusteita.

Vaihtoehtojen keskinäinen vertailu on täysin teoreettista. Ilman kaavaa rakennettaessa ei ole mitään tietoa siitä, minne tullaan rakentamaan.

10.1 Vaikutuksen luonnonympäristöön

Rakennuspaikkojen määrä kaava-alueella kasvaa entiseen nähden 101 rakennuspaikalla. Tämä aiheuttaa rakentamisen myötä luonnon elementtien väistymisen ranta-alueilla. Kaavassa rakennuspaikat on pyritty osoittamaan luonnonoloiltaan mahdollisimman kestäville alueille, jotta luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet voidaan säästää rakentamattomana. Mm. kiinteistöjaotuksesta johtuen tämä ei ole kaikkialla ollut mahdollista.

Yleiskaavan lomarakentaminen tulee lisäämään kuormitusta vesistöön. Normaalin loma-asunnon kuormittava vaikutus on kuitenkin vähäinen muuhun hajakuormitukseen verrattuna. Kaavamääräyksillä voidaan kuormitusta vähentää määräämällä asiallinen jätevesien käsittely rakennuspaikoille.

10.2 Vaikutukset eläimistöön

Mitoituksen mukaiset rakennuspaikat on osoitettu siten, että uusia rakennuspaikkoja ei pääosin ole tarvinnut osoittaa todettujen pesimäreviirin läheisyyteen (Suojavyöhykeet: Kuikka ja selkälokki (200 m), kalasääksi 500 m). Riitunlammen Tahvonlahdessa ja Kiesimän Kirvessalmessa on rakennuspaikkoja kuitenkin jouduttu sijoittamaan pesimäalueiden tuntumaan. Tahvonlahdessa varsinainen lahtialue on jätetty vapaaksi rakentamiselta. Kirvessalmessa rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan mahdollisimman etäällä pesimäsaarista. Kokonaisuutena ajatellen jää pesintää heikentävä vaikutus huomattavan vähäiseksi, vaikka kaikki mitoituslaskelman mukaiset rakennuspaikat toteutuisivat.

Lisääntyvästä vesiliikenteestä linnustolle aiheutuu välillistä haittaa ja sen vaikutusta linnustoon on vaikea arvioida. Lisääntyvän vesiliikenteen huippu ei onneksi ajoitu häiriöalttiimpaan pesintäaikaan kesän alkuun. Vesiliikenteen määrää on pyritty vähentämään siirtämällä rakennuspaikat saarista mantereelle.

10.3 Vaikutukset maisemaan

Avoimia peltoalueita kaava-alueella on vain muutamia. Avoimille peltoalueille ei ole tarvinnut osoittaa rakentamista. Kiesimällä Muikkusaareen sekä Leppälahteen on rakennuspaikkoja jouduttu kuitenkin sijoittamaan Luonto- ja maisemainventoinnissa merkityille maisemakohteille. Honkasaareen on maanomistajanvaihdoksen vuoksi jouduttu merkitsemään uusi lomarakennuspaikka. Saari on maanomistajan ainoa ranta-alue. Rakennuspaikan maisemaa muuttavaa vaikutusta on pyritty pienentämään sijoittamalla rakennuspaikka saaren kaakkoisrannalle.

Rakentaminen tulee luonnollisesti rikkomaan vielä nykyisin rakentamattomana säilyneitä ranta-alueita. Tältä osin maisemallinen rakenne tulee muuttumaan. Maisemaan kohdistuvia haittoja tullaan minimoimaan kaavamääräyksillä, jotka määräävät mm. vähimmäisetäisyyden rantaviivasta sekä rantapuuston säilyttämisen.

10.4 Vaikutukset kasvillisuuteen

Uusia rakennuspaikkoja ei ole pääosin tarvinnut osoittaa kasvillisuudeltaan arvokkaiden kohteiden ydinalueille.

Rakennuskelvottomat rantasuot on luonnollisesti jätetty rakentamattomiksi. Lisäksi kaikki lehtoalueet voidaan rajata rakennustoiminnan ulkopuolelle.

Kaava ei tule vaarantamaan luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien eikä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilyttämistä, eli kaava-alueelle säilyy nykyinen biologinen monimuotoisuus.

10.5 Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen

Uusien kesäasukkaiden tuleminen alueelle tukee kauppojen toimintaa ja siten peruspalveluiden pysymistä Kerkonkoskella ja Rautalammin kirkonkylässä. Kaavalla osoitetut yhteiset venevalkama- ja uimarantapaikkoja palvelevat ranta-aluetta laajempaa käyttäjäkuntaa.

Nykyinen tieverkko palvelee myös uusien loma-asuntojen tarpeita. Muutoksia yleiseen tieverkkoon ei ole tarvitse tehdä kaavan perusteella. Uusia pääsyteitä joudutaan toki rakentamaan.

10.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön

Lisääntyvä loma-asutus virkistää ja tukee ainakin kesäaikana kylien toimintaa. Kesäasukkaiden ansiosta kunnan palvelutasoa on kyetty ylläpitämään parempana kuin, mitä vakituinen väkimäärä edellyttäisi.

10.7 Taloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttaminen on pitkälti maanomistajien asia. Lisärakentaminen luo paineita yksityistieverkon ja mahdollisesti myös yleisen tieverkon parantamiseen ja kunnossapitoon.

Mikäli ranta-alueelle tulee hyvin paljon ympärivuotista asutusta, lisää se liikkumistarvetta ja siten myös liikkumis- ja kuljetuskustannuksia, jotka ainakin koulukyyditysten osalta tulevat kunnan maksettaviksi.

Suora taloudellinen vaikutus kaavalla on alueen maanomistajiin, koska kaavalla on määritetty ranta-alueen rakennusoikeus. Rakennuspaikkojen olemassaolo lisää tilojen vakuusarvoa sekä mahdollistaa myös uudisinvestointien rahoituksen.

Kesäasukkaat käyttävät kunnan palveluja ja tuovat siten toimeentuloa ja työtä kuntaan. Varsinkin palvelualan elinkeinoharjoittajien toimeentulon kannalta kesäasukkaiden lukumäärällä on merkitystä.

Kesäasukkaiden paikkakunnalle tuoma lisäostovoima näkyy vähittäis-, maatalous-, tekstiili- ja huoltoasemapalveluiden kaupassa. Kesäasutuksen merkitys on suuri kunnan koko elinkeinoelämälle, koska se tukee nykyisen palvelutason säilymistä paikkakunnalla.

11. SUUNNITTELUVAIHEET

Kaavaprosessin aloituskokous pidettiin tammikuussa 1998.

Luonto- ja maisemaselvityksen laatijan maastokäynnit suoritettiin kesän 1998 aikana ja selvitysraportti valmistui talvella 1999.

Kaavoittajan maastokäynti tehtiin yhdessä kaavan ohjausryhmän kanssa kesäkuussa 1998.

Maanomistajien kuulemistilaisuus kaavan tavoitteista ja mitoitusperusteista järjestettiin huhtikuussa 1999.

Viranomaisneuvottelu kaavan tavoitteista ja mitoitusperusteista käytiin toukokuussa 1999.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan tavoitteet ja mitoitusperusteet kesäkuussa 1999.

Alustava kaavaluonnos valmistui elokuulla 1999. Kaavan ohjausryhmä käsitteli alustavaa luonnosta elokuulla 1999 ja päätti esittää kunnanhallitukselle tarkennetun kaavaluonnoksen asettamista nähtäville.

Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.12.1999-1.1.2000 välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana pidettiin kaavaluonnoksesta yleisötilaisuus. Maanomistajat tekivät kaavaluonnoksesta 18 suullista ja kirjallista muutosesitystä. Kaavasta lähetettiin lausuntopyynnöt viranomaisille ja viranomaisneuvottelu oli 26.1.2000.

Alustava kaavaehdotus valmistui maaliskuussa 2000. Kaavan ohjausryhmä kävi läpi alustavan kaavaehdotuksen huhtikuun alussa jonka johdosta ehdotusta täydennettiin.

Kaavaehdotus asetettiin nähtäville 30.5.-29.6.2000 väliseksi ajaksi. Samalla kaavaehdotuksesta pyydettiin eri viranomaisilta lausunnot. Maanomistajat tekivät kaavaehdotuksesta 14 muutosesitystä. Viranomaislausunnon jättivät Pohjois-Savon liitto, Merenkulkulaitos, Tielaitos, kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta sekä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä.

Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.8.2000. Neuvottelussa esille tulleiden seikkojen perusteella päätettiin Sääksilahden alue osoittaa kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Muutoksen johdosta alueen maanomistajia kuultiin erikseen.

Maanomistajien muutosesitysten perusteella kaavaa muutettiin viiden esityksen osalta. Palvalahdessa venevalkaman sijaintia siirrettiin ja Koivurinteen tilalle merkittiin saunan rakennuspaikka, Viitaniemessä rakennuspaikkoja järjesteltiin niin, että asuinrakennuspaikkaan liitettiin lomarakennuspaikka rantasaunaksi ja viereen merkittiin uusi rakennuspaikka, Riitunlammen Aittolahdessa ja koskenlahdessa lomarakennuspaikka muutettiin käytön mukaan asuinrakennuspaikaksi ja Sonkarin länsirannan Hoikanharjun tilalle merkittiin maanomistajan suunnitelmien mukaisesti palvelujen rakennuspaikka. Näiden muutosten lisäksi Kiesimän Muikkuniemen länsirannalta kaavaan merkitsemättä jäänyt rakennettu lomarakennuspaikka lisättiin kaavaan.

Kunnan kaavatoimikunta käsitteli kokouksessaan 9.1.2001 nähtävilläoloajan jälkeen esilletulleita muutosesityksiä. Esitysten pohjalta kaavaan on tehty vielä neljä muutosta. Tilasta, jonka Hujansaari ja Honkasaari muodostivat (3:61), on myyty kaavaprosessin aikana Honkasaari uudelle omistajalle. Tämän vuoksi Honkasaaresta Hujansaareen ehdotuksessa siirretty rakennuspaikka on jouduttu siirtämään takaisin Honkasaareen. Rakennuspaikka on pyritty sijoittamaan saaren kaakkoisrannalle siten, että siitä koituisi mahdollisimman maisemallista haittaa. Kerkonjoensuun kylän tilan 3:89 uusi rakennuspaikka on siirretty maanomistajan ja rajanaapurin välisen kompromissin mukaisesti 30 metrin päähän tilojen välisestä rajasta. Kolmantena muutoksena on Mäenlahteen mäenlahden tilalle 9:40 merkitty kaavaan tilakeskukseen liittyvä rantasaunan rakennuspaikka. Neljännellä muutoksella siirretään rakennuspaikka Sonkarin ja Riitunlammen välisestä Sonkarinsalmesta Kiesimän Leppälahdessa olevan korttelin yhteyteen maanomistajan esityksen pohjalta.

Kunnan kaavatoimikunta käsitteli kaavaa uudelleen kokouksessaan 19.2.2001 ja päätti siirtää kaavan kunnanhallituksen käsiteltäväksi edellä kuvatussa muodossa.

Kunnanhallitus käsitteli kaavaa kokouksessaan 13.3.2001. Tällöin kaavaan tehtiin vielä kaksi muutosta:

Kaava-asiakirjoja tarkennettiin näiden muutosten lisäksi päivittämällä mitoitustaulun maanomistajatietoja.

Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä tarkistamassaan muodossa.

SUUNNITTELUKESKUS OY
Kuopion aluetoimisto

 

Timo Leskinen
DI, toimistopäällikkö

 

Janne Nulpponen
ins.