[Kaavakartta] [Kaavamääräykset] [Osallistumis- ja arviointisuunnitelma] [Takaisin]

RAUTALAMMIN KUNTA
RÄMÄKÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 11. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2000 PÄIVÄTTYÄ OSAYLEISKAAVAKARTTAA.

1 LÄHTÖTIEDOT
1.1 Suunnittelu- ja karttatilanne
1.2 Maanomistus
1.3 Rakennettu ympäristö
1.4 Luonnonympäristö
2 TAVOITTEET
3 OSAYLEISKAAVA
3.1 Osayleiskaavan yleiskuvaus
3.2 Kokonaismitoitus
3.3 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut
3.3.1 Virkistysalueet ja -reitit
3.3.2 Muut alueet
3.4 Liikenne
3.5 Yhdyskuntatekninen huolto
3.5.1 Vesihuolto ja viemäröinti
3.5.2 Jätehuolto
4 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET
4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön
4.2 Yhdyskuntavaikutukset
4.3 Taloudelliset vaikutukset
4.4. Sosiaaliset vaikutukset
5 TOTEUTTAMINEN
6 SUUNNITTELUVAIHEET

Osayleiskaavakartta 1 : 5000
Kaavamerkinnät ja määräykset


Alueen määrittely ja sijainti

Rämäkän laskettelukeskus sijaitsee Rautalammin kirkonkylän kupeessa sen eteläpuolella Pitkälahden rannalla.

1 LÄHTÖTIEDOT

1.1 Suunnittelu- ja karttatilanne

Sisä-Savon seutukaavassa, joka on vahvistettu 21.6.2000, ovat seuraavat yleiskaava-aluetta koskevat seutukaavavaraukset:
RM 33.651 Rämäkän matkailupalveluiden alue
Pv 33.561 Kirkonkylän pohjavesialue
Vene- ja laivaväylät

Kirkonkylän yleiskaavassa alue on osoitettu urheilualueeksi ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.
Alueella on voimassa Rautalammin kunnan rakennusjärjestys, jonka kun­nanvaltuusto on hyväksy­nyt 14.10.1991.
Alueelta on käytettävissä rakennuskaavan pohjakartta-aineisto 1.2000 vuodelta 1983 sekä maastokartta-aineisto 1:10 000 vuodelta 1998.

1.2 Maanomistus

Kunta omistaa koko kaava-alueen maapohjan. Vesialue on jakokunnan omistuksessa.

1.3 Rakennettu ympäristö

Kaava-alueella toimii laskettelukeskus. Alueelle on rakennettu noin 300 k-m² kahvila-/huoltorakennus, joka on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Hiihtohissin ala-asemalla on varastokoppi.
Hiihtohissin molemmin puolin on raivatut rinnealueet. Alueella on myös toimiva lumetusjärjestelmä. Myös valaistu kuntolatu kulkee alueen poikki.
Rinteiden puolivälissä on kesäteatterin näyttämö- ja katsomorakenteet.
Mäen päällä on matkapuhelinverkon tukiasema, jonne johtaa ajokelpoinen tie.
Rannalla rinnealueen pohjoispuolella on kunnan rakentama laiturialue, jonne johtaa myös tie.

1.4 Luonnonympäristö

Pinnanmuodoltaan alue on paikoin hyvin jyrkkää ja viettää Pitkälahteen päin. Alue on myös kauttaaltaan kallioinen ja osin louhikkoinen. Vallitseva kasvillisuutena on puolukkatyypin kuivahko (VT) ja kanervatyypin kuiva kangas (CT). Laskettelurinteellä kasvillisuutta leimaa kanerva ja heinäisyys (mm. metsäkastikka). Mastolle menevän huoltotien pohjoispuolella on kuivahkon ja kuivan kankaan varttuvaa kasvatusmännikköä, joka on iältään noin 30 -vuotiasta. Puusto vanhenee rinteen alaosassa, missä myös kuivahkon kankaan kasvillisuus muuttuu tuoreeksi mustikkatyypin (MT) kuusikankaaksi. Rinnealueen koillispuolella ja rinneväylien välissä puusto on nuorta kasvatusmännikköä, iältään noin 15 -vuotiasta. Alueen eteläosassa laskettelurinne rajautuu pienialaiseen kuivahkon kankaan nuoreen kasvatuskoivikkoon, joka taasen rajautuu kalliolouhikkoon.
Alueen eteläosassa on Pitkälahden vesimaisemasta selvästi erottuva jyrkkärinteinen metsäinen kalliolouhikko, joka rajautuu massiiviseen noin 10 m korkeaa kalliojyrkänteeseen. Puusto on valtaosaltaan varttunutta mäntyä, jonka joukossa on vähänlaisesti koivua ja kuusta. Väli- ja alispuuna kasvaa myös kuusta ja koivua. Keskiosalla rinnelouhikkoa ei juuri ole puustoa. Kasvillisuus on rannan tuntumassa suopursujohteista kuivahkoa kangasta ja muuten lohkareiden välissä puolukkatyypin kuivahkoa kangasta. Lohkareet ovat pääosin suuria. Lohkareinen kalliojyrkänne on metsälain (10§) mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia eläimiä tai harvinaisia kasvilajeja.

2 TAVOITTEET

Kunta on vuokrannut Rämäkän laskettelukeskuksen yrittäjille. Kaavalla pyritään tukemaan Rämäkän laskettelukeskuksen kehittämistä ja toimintaedellytyksiä. Alueelle halutaan sijoittaa majoitusrakennuksia matkailijoita varten.
Kaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
Kaavan laadinnassa sovelletaan osallistuvan suunnittelun periaatteita. Kaa­van laadinnassa ollaan yhteistyössä maanomistajien, alueen yrittäjien, ka­lastuskuntien ja muiden vastaavien yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa.

3 OSAYLEISKAAVA

3.1 Osayleiskaavan yleiskuvaus

Rämäkän laskettelukeskus ympäristöineen on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. Laskettelukeskuksen tukemiseksi kaavaan on osoitettu rakentamisalueita majoitusrakennuksille sekä huolto- ja ravintolatiloille.

3.2 Kokonaismitoitus

Osayleiskaava-alueen kokonaispinta-ala on 20,8 ha.
Osayleiskaava-alueelle on suunniteltu 1170 k-m² rakennusoikeutta, josta nykyinen ravintola huoltorakennus käsittää noin 300 k-m². Uudet majoitusrakennukset sijoittuvat huoltorakennuksen läheisyyteen ja alueen pohjoisosassa olevalle kumpareelle. Lisäksi on osoitettu rinnealueen pohjoispuolelle kolmen noin 50 k-m² mökin rakennusalat. Lisäksi venevalkama-alueelle voidaan rakentaa pieni noin 20 k-m² rantasauna.
Osayleiskaavaan merkityt alueet jakautuvat käyttötarkoituksen ja pinta-alan mukaan seuraavasti:

alue/ha/ %
Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU)/15,62/75,1
Venevalkama (LV)/0,2/2,0
Vesialueet (W)/4,98/ 22,9
Koko kaava-alue yhteensä/20,8/100

3.3 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut

3.3.1 Virkistysalueet ja -reitit

Kaava-alue on lähes kokonaisuudessa osoitettu virkistys- ja urheilupalveluiden alueeksi (VU). Alueelle on tarkoitettu rinnehiihtoalueeksi. Alueelle saa rakentaa toiminnan kannalta tarpeellisia majoitus-, palvelu- ravintola- ja huoltorakennuksia, teknisiä tiloja sekä rakenteita.
Majoitus-, palvelu- ravintola- ja huoltorakennuksia, teknisiä tiloja sekä rakenteita voidaan rakentaa nykyisen ravintola-/huoltorakennuksen läheisyyteen.
Majoitustiloja eli vuokramökkejä on osoitettu sisääntulotien viereen alueen pohjoisosaan sekä rannalle rinnealueen pohjoispuolelle.
Valaistu kuntopolku on kaavassa esitetty siirrettäväksi, jotta se ei kulje uusien mökkien pääsyteiden poikki. Ladun kunnossa pito on siten helpompaa eikä toiminnon häiritse toisiaan.
Alueelle on merkitty myös olemassa oleva matkapuhelimien tukiasema alueena, jolle voi sijoittaa maston.

3.3.2 Muut alueet

Pohjavesialue (pv1)

Kirkonkylän käytössä oleva vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue on osoitettu kaavassa.

Säilytettävä ympäristö (s)

Metsälain 10 §.n mukainen louhikko kaava-alueen lounaiskulmassa on merkitty säilytettäväksi alueeksi. Alueen puusto tulee erittäin tärkeänä elinympäristönä.

Vesialueet (W)

Pitkälahden alue on venelaiturialuetta lukuun ottamatta osoitettu vesialueeksi.

3.4 Liikenne

Alueelle liikennöinti tapahtuu kirkonkylän asemakaava-alueen katualueiden kautta.
Rantamökeille liikennöinti joudutaan talviaikaan järjestämään Pitkälahden jään kautta.
VU -alueen sisäiset yhteydet on osoitettu ohjeellisilla ajoyhteyksillä.
Alueella oleva venelaiturialue on merkitty LV-merkinnällä. Alueelle saa rakentaa pienen rantasaunan sekä laituri- ym. - veneilyyn liittyviä rakenteita.

3.5 Yhdyskuntatekninen huolto

3.5.1 Vesihuolto ja viemäröinti

Kaikki lomamökit ja uudet rakennukset tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon.
Kaavassa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeä kirkonkylän pohjavesialue.

3.5.2 Jätehuolto

Kiinteiden jätteiden keräilyssä ja hoidossa tulee noudattaa Rautalammen kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Alueella on veneilijöiden jätteiden keräilypiste vierasvenesatamassa sekä hyötyjätteiden keräilypiste seurojentalon eteläpuolella. 

4 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET

4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön

Kaikki uudet rakennuspaikat tulevat sijoittumaan olemassa olevan toiminnan läheisyyteen peitteisille alueille. Vaikutukset kasvillisuuteen tai eläimistöön jäävät vähäiseksi. Kaava-alueen merkittävin luontokohde (metsäinen kalliolouhikkojyrkänne) säilyy. Rakentaminen ei uhkaa harvinaisia tai uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien olemassa oloa.
Merkittävimmät vaikutukset rakentamisella on maisemakuvaan. Rakentamisen tapahtuu osin melko jyrkkään maastoon, joten ne osin tulevat näkymään lahdelle ja vastarannalle. Kaikki rakentaminen tapahtuu peitteisille alueille, mikä vähentää maisemallisia vaurioita.
Matkailijoiden lisääntyessä luontoon kohdistuu myös välillisiä vaikutuksia (mm. kasvillisuuden kuluminen).

4.2 Yhdyskuntavaikutukset

Kaava ei muuta olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Matkailijoiden lisääntyessä Rämäkäntien varren asukkaille lisääntyvä liikenne aiheuttaa meluhaittaa. Lisääntyvä liikenne lisää onnettomuusristiä alueella.

4.3 Taloudelliset vaikutukset

Uusien investointien rahoittaminen on alueen vuokralaisella. Alueen toteuttamisesta ei tule aiheutumaan taloudellista rasitetta kunnalle lukuun ottamatta valaistun kuntopolun siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Jos laskettelukeskus rupeaa tuottamaan, kunta hyötyy vuokratuottojen muodossa. Myös muut kirkonkylän palveluiden tarjoajat hyötyvät, kun matkailijat käyttävät kirkonkylän palveluja.

4.4. Sosiaaliset vaikutukset

Kaavan toteuttaminen monipuolistaa ja parantaa vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia Rautalammilla.
Toiminnan vilkastuessa on mahdollista, että lähiympäristön asukkaille aiheutuu melun, lisääntyvän liikenteen muodossa haittaa. Toiminnan muuttuessa ympärivuotiseksi alueella tapahtuva vahingon teot ja ilkivalta vähenevät.

5 TOTEUTTAMINEN

Toiminnan kehittäminen ja rakentaminen on vuokralaisen vastuulla. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi. Uusia mökkejä on tarkoitus rakentaa sitä mukaa kuin kysyntä lisääntyy.

6 SUUNNITTELUVAIHEET

Rautalammin kunta vuokrasi Rämäkän laskettelukeskuksen kesällä. Elokuussa kunnanhallitus päätti laatia alueelle yleiskaavan. Ensimmäinen maastokäynti alueella tehtiin elokuun lopulla. Samalla neuvoteltiin vuokramiehen kanssa. Toisen kerran pidettiin neuvottelu syyskuussa alustavan luonnoksen pohjalta.
Valmisteluaineisto valmistui lokakuussa 2000. Alueen kaavoittamisesta pidettiin Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa viranomaispalaveri 8.11.2000. Neuvottelussa sovittiin, että VU-alueen määräystä ja yleismääräyksiä tarkennetaan, louhikko alue merkitään säilytettäväksi, merkintöjä täydennetään sekä rinnealueen keskellä olevan puuston säilyttämistä koskeva suositus lisätään kaavaan.

Kuopiossa 8. päivänä marraskuuta 2000.

SUUNNITTELUKESKUS OY
Kuopion toimisto

 

Timo Leskinen
DI, toimistopäällikkö